Kaupunkien päästöt rehevöittävät vesistöjä luultua enemmän
Kaupungit rehevöittävät vesistöjä enemmän kuin yleisesti ajatellaan, professori Heikki Setälä Helsingin yliopiston biotieteiden laitokselta sanoo.
”Kun sadevesi valuu rakennetusta ympäristöstä vesistöihin, ravinteet ja raskasmetallit eivät suodatu maaperään.”
”Kaupunkirakentamisen nykysuuntaus suosii rakentamisen tiivistämistä. Se voi kuitenkin olla hulevesien hallinnan ja laadun kannalta huono suuntaus”, Setälä huomauttaa.
Hulevedet ovat sulamis- ja sadevesiä, jotka johdetaan taajamissa pääasiassa viemäreihin.
Kaupunkien kadut ja pihat on suurimmalta osaltaan asvaltoitu. Setälän mukaan ravinteet tai raskasmetallit eivät suodatu maaperään, vaan ne kulkeutuvat sadevesien mukana suoraan luonnonvesiin.
”Maaperällä on myös puhdistava vaikutus”, Setälä huomauttaa.
Talvisaikaan kiintoainesten, esimerkiksi hiekoitushiekan määrä lisääntyy vesissä. Sulamis- ja sadevesien mukana vesistöihin ajautuu myös muuta kiinteää ainesta, kuten roskia, metallinpaloja, ruostetta, lemmikkieläinten jätöksiä ja pikeä.
”Teiden suolaaminen liuottaa metalleja, mikä näkyy valumavesissä”, Setälä sanoo.
Hänen mukaansa kaupunkien ja niiden viheralueiden suunnittelulla on suuri merkitys vesistöjen laatuun. Merkitystä voi olla esimerkiksi sillä, sijaitsevatko viheralueet sirpaleina vai laajempina alueina.
Taajamissa asuu 80 prosenttia suomalaisista, ja asutus keskittyy erityisesti vesistöjen äärelle.
Useissa taajamissa ainakin osa hulevesistä johdetaan samoihin viemäreihin kuin asuntojen viemärivedet. Siten ne kulkeutuvat jätevedenpuhdistamoihin, joista joudutaan runsaiden sateiden tai kevättulvien aikana juoksuttamaan puhdistamatonta vettä suoraan vesistöihin.
Ongelma on ollut yleinen esimerkiksi Vantaanjoella. Siellä tilanne on kuitenkin paranemassa, koska Riihimäen jätevedenpuhdistamo laajenee.
Setälän mukaan hulevesien määrässä ja laadussa on isoja eroja eri vuodenaikoina ja erilaisilla maankäyttöalueilla. ”Mitä intensiivisempää maankäyttö on, sitä suurempia vaihtelut ovat.”
Setälä johtaa tutkimushanketta, jossa perehdytään kaupungistuneiden valuma-alueiden maankäytön vaikutuksiin vesissä. Tutkimus on osa Suomen Akatemian Akvaattisten luonnonvarojen kestävä hallinta (Akva) -ohjelmaa.
Tutkimusta varten Lahteen ja Helsinkiin perustettiin kahdeksan automaattista huleasemaa, joista saadaan selville ravinteiden, kiintoaineen ja raskasmetallien pitoisuudet.
Setälä tekee myös Kiinassa kahdeksan miljoonan asukkaan Shenyangin kaupungissa vastaavaa kaupunkivesitutkimusta.
Suomen ympäristökeskuksessa (Syke) on arvioitu ihmistoiminnoista Suomenlahteen kulkeutuvan fosforin ja typen kuormaa ja lähteitä vuosina 2008–2012. Yhdyskuntien osuus typestä on viidennes ja fosforista lähes kymmenesosa.
Syken mukaan maatalous on suurin Suomenlahden kuormittaja, sen osuus typestä on lähes puolet ja fosforista 60 prosenttia. Saaristomerellä maatalouden osuus on suurempi, Perämerellä pienempi.
JOUKO KYYTSÖNEN
Kaupunkirakentamisen nykysuunta
suosii rakentamisen tiivistämistä.
Se voi kuitenkin olla hulevesien hallinnan ja laadun kannalta huono suuntaus.«
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
