Rakastaveroja
Julkisessa taloudessa sanotaan olevan laskutavasta riippuen 6-8 miljardin kestävyysvajeen, jota hallitus aikoo lähteä kuromaan umpeen veroja korottamalla ja palveluita leikkaamalla. Sisäministeri Kaisa Raatikainen (sd) kehotti 1980-luvulla rakastamaan veroja. Neuvoa on syytä noudattaa myös kestävyysvajeen poistamisessa.
Huhtikuussa Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen johtajana aloittavan Juhana Vartiaisen mielestä Ruotsilla menee meitä paremmin lähes kaikilla kansantalouden mittareilla. Hän on sitä mieltä, että varsinkin julkisessa taloudessa ero on huomattava. Syynä ei ole eurokriisi eikä se, että Ruotsilla on oma valuutta, vaan onnistunut ja kaukonäköinen talouspolitiikka (HS Sunnuntai 4.3.).
Viime vaalikausien hallitukset väristä riippumatta ovat alentaneet veroja. Suomen kokonaisveroaste vuonna 2010 oli hieman yli 42 prosenttia bkt:sta, Ruotsin 45,8 ja Tanskan 48,2.
Jos verottaisimme esimerkiksi Ruotsin tapaan, julkisen talouden kassaan olisi kilahtanut ja kilahtaisi verotuloja joka vuosi noin kuusi miljardia nykyistä enemmän. Kestävyysvaje on siis korjattavissa veroja oikeudenmukaisesti ja maksukyky huomioon ottaen korottamalla. Menoleikkauksia ei juurikaan tarvita.
Ruotsin noin 3,5 prosenttia meitä korkeampi kokonaisveroaste on oiva esimerkki siitä, ettei korkea verotus ole kilpailukyvyn ja talouskasvun este, vaikka meillä usein toisin usein väitetään.
Taito Taskinen
Kuopio
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
