Uskoisitko? Emostaan irtaantuva orava saattaa muuttaa jopa 16 kilometrin matkan

"Nuoret oravat ovat tehokkaita liikkumaan ja ne ovat myös sopeutuneet hyvin muuttuvaan ympäristöön, sillä niiden liikkeitä eivät Suomessa rajoita autotiet tai epäsuotuisat maanviljelyalueet", Suvi Hämäläinen kommentoi. Kuva: Kaarlo Asikainen

Tuoreen Turun yliopistoon tehdyn väitöstutkimuksen tulokset osoittavat, että Suomen metsissä yleinen piennisäkäs, orava, liikkuu sujuvasti sekä maatalouden muokkaamissa peltovaltaisissa ympäristöissä, että rakennetuilla kaupunkialueilla.

"Valtaosa eläimistä valitsee uuden elinympäristönsä silloin, kun nuori yksilö siirtyy pois emonsa elinpiiristä ja etsii oman elinalueen, jossa jatkossa elää ja lisääntyä. Tätä siirtymistä kutsutaan dispersaaliksi", tutkimuksen tehnyt Suvi Hämäläinen kertoo yliopiston tiedotteessa.

Väitöskirjassaan Hämäläinen analysoi nuorten oravien liikkeitä niiden dispersaalin aikana radioseuraamalla nuoria yksilöitä sekä kaupungissa että maaseudulla. Lisäksi hän vertasi oravien liikkeitä maaston ominaisuuksiin.

Maiseman rakenne ei tutkimuksen mukaan estänyt oravien dispersaalin aikaisia liikkeitä, vaan oravat ylittivät laajojakin peltoalueita maaseudulla. Myös dispersaalimatkat, eli etäisyys, jonka nuori yksilö liikkuu pois emonsa elinalueelta, olivat huomattavan pitkiä maalaisympäristössä.

"Havaitsin jopa 16 kilometrin pituisia dispersaalimatkoja maaseudun oravilla, mikä oli yllättävää huomioiden eläimen pienen koon. Kaupunkiympäristössä oravien dispersaalimatkat jäivät merkittävästi lyhyemmäksi, vain noin puolen kilometrin pituisiksi", Hämäläinen kertoo.

Hämäläinen huomauttaa, että maiseman rakenne ei kuitenkaan selittänyt dispersaalimatkojen pituuksia. Esimerkiksi matkan varrella sijaitsevat pellot tai kaupungin suuret rakennukset eivät lyhentäneet nuorten yksilöiden dispersaalimatkoja.

Tutkimuksessa havainnoidut kaupungin oravat syntyivät puistoissa, mutta ne päätyivät asumaan tiheästi rakennetuille alueille, joilla oli vähemmän puita kuin niiden synnyinpaikassa. Myös maaseudulla nuoret oravat valitsivat elinalueikseen ihmisasutuksen lähellä olevia alueita.

"Nuoret oravat ovat tehokkaita liikkumaan ja ne ovat myös sopeutuneet hyvin muuttuvaan ympäristöön, sillä niiden liikkeitä eivät Suomessa rajoita autotiet tai epäsuotuisat maanviljelyalueet", Hämäläinen kommentoi.

Väitöskirjaan pääset tutustumaan tarkemmin tästä.