Tappiota ruotinut SDP kutsui presidenttikokelaat kylään
SDP:n sisällä käynnistyi torstaina presidentinvaalien jälkipuinti. Puheenjohtaja Jutta Urpilainen myönsi eduskuntaryhmän ja puoluevaltuuston edessä, että presidenttiehdokas Paavo Lipponen oli kelpo, kampanja hyvä ja viesti oikea. Kaikesta huolimatta vaalitulos oli karmaisevan huono.
Tappion syitä Urpilainen analysoi pintapuolisesti. Hän vakuutteli tehneensä paljon töitä oikean ehdokkaan eteen.
”Pääsimme kisaan aivan liian myöhään”, kuului yksi selitys. Urpilainen myös totesi, ettei ”voittamisen nälkää löytänyt”.
Hän myös epäili, että demareita vaivasi innostuksen puute, sillä neljännen perättäisen demaripresidentin taakse ei saatu riittävästi nostetta.
Urpilainen epäili, että viime eduskuntavaalit veivät puolueväen.
Hän edelleen tulkitsi, että SDP:n kukisti eduskuntavaaleissa mielipidemittaukset ja käänsi Suomen suunnan, vaikka puolueen kannatus putosi yli 5 prosenttiyksiköllä.
Vaalitulos oli SDP:n historiassa toiseksi huonoin – tosin puolue nousi hallituksen toiseksi pääpuolueeksi.
”Voi olla toverit niin, että ettei ole mitään yhtä suurta syytä vaalitappioon. Parhaimmastakaan purjeveneestä ei ole apua, jos tuuli ei tartu purjeeseen.”
Puoluevaltuusto keskusteli suljettujen ovien takana presidentinvaalien jälkipelistä. Lopulta päätös kuului, ettei SDP asetu kummankaan presidenttiehdokkaan taakse.
Urpilainen ei paljasta omaa suosikkiaan, mutta aikoo käydä äänestämässä. Hän suositteli kaikille samaa.
Ennen päätöstä äänestyssuosituksesta molemmat presidenttiehdokkaat kävivät esittäytymässä demarijohdon edessä.
Pekka Haavistolla (vihr.) ja Saulin Niinistöllä (kok.) oli mahdollisuus lyhyeen puheenvuoroon.
Ensimmäisenä esiintynyt Haavisto kumarsi syvään demarien suuntaan. Hän valitsi sanansa oikein ja sanoi ihailevansa Paavo Lipposen oikeudenmukaisuutta ja otteita pääministerinä. Ihailua saivat myös presidentit Martti Ahtisaari ja Tarja Halonen.
Sivaritaustainen Haavisto kumosi yleiset epäilyt hänen kyvyistään toimia armeijan ylipäällikkönä.
”Täyty nostaa hattua, sillä Tarja Halonen on pärjännyt hyvin kaksitoista vuotta puolustusvoimien ylipäällikkönä”, hän sivalsi epäilijöitä ja sai aplodit.
Haavisto järjestäisi maakunnallisia presidenttifoorumeita, joissa teemana olisi seudulle tärkeitä kansainvälisiä asioita.
Niinistö sanoi, että hän presidenttinä pyrkisi ulkopolitiikan johtajana hyvään yhteistoimintaan hallituksen kanssa.
Hän piti tärkeänä, että osapuolet löytävät esimerkiksi yhteisten kahvihetkien myötä yhteisen perussävelen.
Niinistö ennakoi, että keväästä on tulossa vaativa. Hänen mielestään presidentin tehtävänä on tukea hallitusta omalla asiantuntemuksellaan ja yleisen mielipiteen muokkaajana.
Niinistön suurin murhe on rahapolitiikan kasvava rooli vallankäytön välineenä. Keinotteleva valuuttakurssipolitiikka tai rahan painaminen lisäävät muun muassa inflaatiota. ”Rahapolitiikka tulee olemaan keskeinen vallankäytön väline, paljon tärkeämpi kuin tankit tai sotavoimat.”
Tasapuolisuuden vuoksi myös ehdokas Niinistö palkittiin lopussa myös aplodeilla.
JANNE IMPIÖ
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
