VERKOSSA SANOTTUA Kesäkanojen byrokratia ihastutti ja vihastutti
Uutinen, joka kertoi, että myös kesäkanojen pitoon liittyy tuotantoeläinten viranomaisvaatimuksia, herätti vilkkaan keskustelun sekä MT:n verkkolehdessä että Facebookissa. Vaatimusten järkevyys jakoi lukijoiden mielipiteet.
”Kyllä taas on byrokratia ja viranomaisväkivalta huipussaan! Kuka hullu menee paria kanaa jonnekin ilmoittamaan”, ihmettelee Repe.
Etelän Otso lähettäisi Elintarviketurvallisuusviraston ylitarkastajat Siperiaan – ”kyllä se opettaa”. ”Kun viljelijä kertoo kaupunkilaiselle kaikista EU-toilailuista, niin ne eivät usko korviaan”, hän jatkaa.
”Vain Suomessa totellaan EU:n typeriä säädöksiä, ei missään muualla, voi pyhä sylvi”, parahtaa Muori Hämeestä.
Nimimerkin Yksi EU, mutta eri vaatimukset mielestä on hyvä, että viljelijän paperisota tulee tutuksi kaupunkilaisillekin.
”Oikeen terveellistä, että näitä maanviljelijöiden riesana olevia naurettavuuksia tuodaan konkreettisella tavalla suuren yleisön tietoon!”
”Mun mielestä ilmoitusvelvoite on ihan järkevä, ehkä sitten tulee mietittyä niitä kanojen pito-olojakin hetki, kun aina löytyy ne muutamat, jotka eivät osaa hoitaa heräteostoksiaan. Eikä ole iso vaiva verrattuna eläintautiepidemian riskeihin”, kommentoi Kristiina Liinaharja Facebookissa.
Metsäyhtiön puunhankinnan johtaja arveli, että jatkuvan kasvatuksen valitsee metsänomistaja, joka haluaa välttää uudistamiskustannukset.
Metsänhoitaja Matti Myllyniemi Espoosta lähettää teollisuudelle terveisiä:
”Teollisuuden motiivi on tietysti ajaa entistä ’telaketjulinjaa’, että ’kaikki pois ja kauralle’, kuten entinen isäntä leimauskilpailuissa totesi! Prof. Pekka Kilkki aikoinaan kirjoitti MH-lehdessä, että avohakkuu-muokkausinnon ymmärtäisi, jos metsäteollisuus olisi valmis ottamaan kokonaisvastuun metsän uudistamisesta aina vakiintuneeseen taimikkoon saakka! Ruoho- ja vesakko-ongelmat jäävät kuitenkin metsänomistajalle avohakkuiden jälkeen, ja käytännössä luonto hoitaa asian monien tuskailujen jälkeen sekametsällä.”
”Ei voi metsänomistajaa syyllistää kustannussäästöjen hakemisesta kun puun hinta on aivan samassa kun 30 vuotta sitten!” arvostelee nimimerkki Tuotannollis-taloudellinen kustannussäästö.
Tapion mielestä metsänviljely on ”tukiaisilla tuettua tuhlausta”.
Rakennussahatavaralta vaadittavan ce-merkin säädösten uusi tulkinta oli suuri helpotus monelle lukijalle. Oman metsän puita saa sahauttaa omaan käyttöön ilman ce-merkkiä.
”Järki tuli viimeinkin lainvoimaiseksi”, iloitsee Anu Sakari Facebookissa.
Aloittelijaa ihmetyttää: ”Täytyykö metsänomistajan valvoa, ettei puutavara vaihdu sahalla, vai kuka näitä valvoo?”
”Kiertävä kenttäsaha nostaa suosiotaan!” hän jatkaa.
Kaappo on katkera, että piensahat ylipäänsä joutuvat hankkimaan sahatavaralle ce-merkin.
”Onko tämä direktiivi tehty vain kilpailun rajoittamiseksi, jotta piensahurit saataisiin pois sotkemasta markkinoita?” hän kysyy.
SUVI NIEMI
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
