Ruotsin vaalitulos vaikuttaa Suomeen
Ruotsin vaalituloksella on vaikutuksia myös Suomeen, koska tulos heikentää kruunua, arvioi Pellervon taloustutkimuksen toimitusjohtaja Pasi Holm.
”Metsäteollisuuden kilpailukyky heikkenee heti, ja vaikutuksia voi olla myös kaivannais- ja muihin teollisuudenaloihin, joissa kustannukset ovat kruunuina. Kruunu on tosin heikentynyt jo pidemmän aikaa ja antanut ainakin kymmenen prosentin kilpailuedun ruotsalaisille.”
Suomen vienti ja Ruotsiin ja muualle kärsii, kun kruunu heikkenee.
Kruunun arvo on laskenut jo pidemmän aikaa ja myös heti vaalien jälkeen maanantaina.
Vaikutuksia on sekä keskinäisessä kilpailussa maailmanmarkkinoilla että viennissä Ruotsiin, missä Holm ennakoi vaikeuksia metalliteollisuuden alihankinnalle.
Pidemmällä aikavälillä markkinat voivat reagoida heikkoon hallitukseen ja sen hitaaseen päätöksentekoon, ellei pääministerin paikkaa itselleen petaava sosialidemokraattien Stefan Löfven onnistu saamaan valtiopäiviltä tukea hankkeilleen.
”Jos Ruotsin on vaikeaa tehdä päätöksiä ja jokaisesta pitää neuvotella erikseen, talouteen tulee epävarmuutta ja ennakoitavuus ja luottamus heikkenevät. Tämä voi näkyä ennen pitkää yksityisten investointien vähenemisenä Ruotsiin ja samalla myös Suomeen.”
Politiikan suurin epävarmuustekijä ovat vaalivoiton saaneet ruotsindemokraatit, joita pidetään rasistisina ja joiden kanssa mikään puolue ei halua yhteistyöhön. Myös kansa nousi Ruotsissa kaduille kertomaan, että 87 prosenttia ei kuitenkaan äänestänyt ruotsidemokraatteja.
Hallituksen muodostajalla Löfvenillä on pureksittavaa siinä, kuinka saada koottua hallitus ja löydettyä yhteiseen säveleen riittävä määrä muita puolueita. Ruotsidemokraattien lisäksi hän ehti jo torjua oman punavihreän allianssinsa vasemmistopuolueen, joten jäljelle jää ympäristöpuolue ja epäpyhänä pidetty porvariyhteistyö.
Yhteistyö on välttämätöntä, jotta Löfven saa valtiopäivillä läpi budjetin tai muita esityksiään. Vastustajina ovat torjutut kumppanit.
Erilaisten arvioiden mukaan vähemmistöhallitus toimii, jos porvaripuolueet saavat lupauksen omien tavoitteidensa toteuttamisesta. Se voi tarkoittaa maltillisuutta sosialidemokraattien ajamissa veronkorotuksissa.
Kovin vaikeassa tilanteessa edessä voi olla uudet vaalit.
Sunnuntain valtiopäivävaaleissa punavihreä rintama voitti maata kahdeksan vuotta hallinneen oikeistoallianssin äänin 43,7–39,3.
Punavihreisiin kuuluivat sosialidemokraatit sekä ympäristö- ja vasemmistopuolueet. Oikeistoallianssissa kaikki puolueet ylittivät neljän prosentin kynnyksen, jolla pysyy valtiopäivillä mukana.
Keskustan asema häilyi vielä viikko ennen vaaleja, mutta puolue keräsi lopulta 6,1 prosentin potin.
Keskustan äänestäjistä joka toinen vatvoi päätöstään viimeiselle viikolle.
Muissa puolueissa puoluevalinta tehtiin aiemmin.
Vaalien häviäjä oli ennen kaikkea porvarileiri, josta vuotoa oli niin feministeille kuin varsinki ruotsidemokraatteihin.
Jälkimmäinen yli tuplasi kannatuksensa neljän vuoden takaa 12,9 prosenttiin.
Löfven sanoi aikovansa hakea yhteistyötä myös porvaripuolueiden kanssa. Ensin hän aikoo olla yhteydessä kansanpuolueeseen ja keskustaan, vaikka nämä ovat aiemmin kieltäytyneet yhteistyöstä.
Äänestysprosentti oli 83.
EIJA MANSIKKAMÄKI
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
