Näillä kymmenellä askeleella Suomi käy taistoon muovin haittoja vastaan

Kansallinen muovitiekartta patistaa lisäämään kotitalouksien muovinkeräyspisteitä kierrätyksen tehostamiseksi. Kuva: Sanne Katainen

Ympäristöministeriö julkisti tänään tiistaina kansallisen muovitiekartan, joka sisältää kymmenen ehdotusta toimenpiteiksi, joilla ehkäistään muovin käytöstä aiheutuvia haittoja. Vaikka muovi on materiaalina kestävää ja halpaa ja se ehkäisee muun muassa ruokahävikkiä, valmistetaan se kuitenkin pääosin fossiilisesta öljystä, mikä sotii ilmastotavoitteita vastaan. Lisäksi muovia kertyy luontoon roskaamisen ja muun muassa maatalouskäytön seurauksena.

Suomen muovitiekartta on ensimmäinen laatuaan. Asunto-, energia- ja ympäristöministeri Kimmo Tiilikainen (kesk.) kertoo, että monet maat ovat seuranneet Suomen esimerkkiä ja ryhtyneet laatimaan omia ohjelmiaan muovin haittojen hillitsemiseksi. Se on tarpeen, sillä muovin käytön arvioidaan tuplaantuvan maailmassa parinkymmenen vuoden aikana.

Myös EU on käynyt taistoon muovin haittoja vastaan. Muovistrategian mukaan mikromuovien käyttöä tuotteissa rajoitetaan. Lisäksi kertakäyttömuovien ja joidenkin kalastusverkkojen käyttöä rajoitetaan merten roskaantumisen vähentämiseksi.

Muovitiekartan esitteli työryhmän puheenjohtaja, keskustan kansanedustaja Hanna Kosonen. Työryhmän ydinviesti on: Vähennä ja vältä, kierrätä ja korvaa.

Muovitiekartan toimenpiteet:

1. Vähennetään roskaamista ja vältetään turhaa kulutusta.

Kososen mukaan muutos vaatii "kestäviä kulutustottumuksia ja asennetta, että roskaamattomuus ja kierrätys ovat tosi cool. Tapahtumanjärjestäjät ovat tässä tärkeässä asemassa."

2. Selvitetään muoviveron käyttöönottoa.

"Raha ohjaa kuluttajaa ja yrityksiä." Selvityksessä ovat muun muassa kertakäyttöisten muovituotteiden verotus, tuottajavastuun verotus ja panttijärjestelmän laajentaminen.

3. Tehostetaan muovijätteiden talteenottoa.

"Mitä enemmän kerätään, sitä enemmän saadaan uusiomuoveja. Muovin kierrätys on tehtävä kuluttajille helpoksi lisäämällä muovijätteen vastaanottopaikkoja. Lisäksi teknologiaa on kehitettävä muovijätteen puhdistamiseen ja jalostamiseen sekä suunniteltava uusia uusiomuovituotteita.

4. Parannetaan muovien tunnistamista rakennuksissa sekä muovijätteen lajittelua rakennustyömaalla.

Rakentaminen on yksi suurimpia muovien käyttäjiä, joten kierrätys on saatava kuntoon. Julkiset hankinnat voivat näyttää esimerkkiä. Rakentamisessa on lisättävä uusiomuovin käyttöä.

5. Tehostetaan maatalous- ja puutarhamuovien kierrätystä ja korvaamista.

Maataloudesta voi päätyä mikromuovia luontoon. Avainasemaan nousevat korvaavat, biohajoavat tuotteet. Kososen mukaan esimerkiksi nestemäinen katemateriaali voi parantaa kasvua. Maatalousmuovin keräystä on tehostettava ja laajennettava koko maan kattavaksi.

6. Otetaan talteenotetun muovin monipuoliset kierrätysratkaisut käyttöön.

7. Panostetaan korvaaviin ratkaisuihin ja perustetaan New Plastics -osaamisverkosto.

Kosonen ehdottaa kansallista ohjelmaa, jolla rahoitetaan muovia korvaavien tuotteiden kehitystä.

8. Nostetaan muovihaaste näkyvästi Suomen kansainväliselle asialistalle.

9. Viedään osaamista ja ratkaisuja.

10. Lisätään tutkimustietoa muovien haitallisista terveys- ja ympäristövaikutuksista.