Kilpisjärvellä asuttiinyli 6 500 vuotta sitten
Kilpisjärvellä on asuttu jo yli 6 500 vuotta sitten. Viime kesänä Juovvagielaksen kivikautiselta asuinpaikalta löydetty saviastian kappale on pystytty ajoittamaan vuosille 4725–4595 ennen ajanlaskun alkua.
Juovvagielaksen keramiikkalöydöt ovat Säräisniemi 1 -tyypin keramiikkaa, mikä on vanhinta pohjoisesta Fennoskandiasta tunnettua keramiikkatyyppiä.
Kyseessä on koko Fennoskandian luoteisin paikka, mistä tätä keramiikkatyyppiä on toistaiseksi löytynyt.
Löytö laajensi huomattavasti aluetta, jolle saviastioiden käytön ja valmistuksen tiedetään levittäytyneen neoliittisen kivikauden alussa.
Aiemmin Säräisniemi 1 -keramiikan tunnettu levinneisyys rajoittui Varanginvuonosta Perämeren pohjukkaan kulkevan linjan itäpuolelle sekä lisäksi Ruotsissa Kalixjoen alueelle.
Viime kesänä Juovvagielaksen asuinpaikalta tutkittiin yhdeksän neliömetrin alue, jolta löydettiin muun muassa useita koristeltuja saviastioiden reunakappaleita, kaapimia ja nuolenkärkien katkelmia, kivetyn tulisijan jäännökset sekä satoja riistaeläinten, ainakin peuran, palaneiden luiden kappaleita.
Löydöissä yhdistyy poikkeuksellisesti pohjoiselle Fennoskandialle tyypillinen kvartsiitin ja liuskeen käyttöön perustunut kiviesineiden valmistus sekä keramiikan esiintyminen.
Kilpisjärven seudulta on löytöjen perusteella ollut vilkkaita yhteyksiä sekä pohjoiseen Jäämeren rannikolle että etelään päin laskevan Könkämäenon alajuoksun suunnalle.
Juovvagielaksen asuinpaikan tutkimuksia jatketaan ensi viikolla arkeologi Sami Viljanmaan johtaman kansainvälisen tutkimusryhmän voimin. Paikalliset asukkaat ja matkailijat voivat myös käydä tutustumassa tutkimusten etenemiseen.
MT
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
