Alkuvaikeudet voitettu: Hyrrä on ehtinyt hyristä jo satoja miljoonia maakuntiin
Hanketukihaun ja -tukipäätösten sähköistämisen tavoitteet olivat kunnianhimoiset. Työhön lähdettiin täysin puhtaalta pöydältä.
Maaseudun hanke- ja yritystukien hallinnointiin rakennetun Hyrrä-järjestelmän kautta on ehditty maksaa jo 363 miljoonan euron verran tukia maakuntiin. Kuva: Jukka PasonenMaaseudun hanke - ja yritystukien hallinnointiin rakennetun Hyrrä-järjestelmän kautta on ehditty maksaa jo 363 miljoonan euron verran tukia maakuntiin, kertoo johtava järjestelmäasiantuntija Timo-Jaakko Joensuu Maaseutuvirastosta (Mavi).
Tämänhetkisellä tahdilla tukia on maksettu järjestelmästä vuoden loppuun mennessä jo yli 500 miljoonaa euroa.
Vuonna 2015 käyttöön otetun järjestelmän kautta haetaan ja maksetaan muun muassa maaseudun hanke- ja yritystuet, Leader-ryhmien hanke- ja yritystuet, maatilojen investointituet ja nuoren viljelijöiden aloitustuet sekä neuvo 2020 -korvaus.
Ennen Hyrrän käyttöönottoa hanke- ja yritystukien haku ei ollut lainkaan mahdollista sähköisesti.
Sähköisen asioinnin mahdollistavaa järjestelmää ryhdyttiin suunnittelemaan maataloushallinnossa vuoden 2011 lopussa.
Hyrrän rakentaminen aloitettiin maaliskuussa 2012 ja valmista oli tarkoitus olla uuden maaseutuohjelmakauden alkaessa vuonna 2014, kertoo Mavin kehittämistukien it-yksikön johtaja Keijo Yli-Hukkala.
Tavoite oli hyvin kunnianhimoinen, sillä vajaassa kolmessa vuodessa haluttiin rakentaa yksi järjestelmä, jossa haetaan ja myönnetään lukuisa määrä erilaisia tukia.
Mutkia toi matkaan EU-tason viivästys: EU:n edellistä ohjelmakautta jouduttiin jatkamaan vuodella, kun uuden ohjelmakauden valmistelu venyi. Huolimatta vuoden jatkoajasta myös tukien taustalla olevien kansallisten asetusten valmistelu jatkui lähes loppumetreille asti.
”Siirtyvää työmäärää ei kyetty ottamaan tuolloin Hyrrän kehityshankkeen rahoituksessa huomioon. Emme saaneet kiireellisen aikataulun vuoksi lisärahoitusta, vaikka hanketta täytyi jatkaa vuodella suunnitellusta”, Yli-Hukkala harmittelee.
Seuraava ohjelmakauden vaihde on odotettavissa jo parin vuoden päästä. Edellisestä pitää Yli-Hukkalan mielestä ottaa ehdottomasti opiksi.
”Jos tekninen toteutus siirtyy, myös sen vaatiman rahoituksen täytyy siirtyä vastaavasti perässä.”
Ohjelmakauden käynnistyttyä vuonna 2015 aikataulu painoi voimalla päälle. Esimerkiksi ensimmäiset investointitukihakemukset syötettiin Hyrrään loppukesällä.
Pullonkaulaksi muodostui tuolloin hakemusten sähköinen käsittely elykeskuksissa. Elokuun lopussa loppuneen hakujakson hakemukset oli tarkoitus käsitellä syyskuussa, mutta järjestelmä ei ollut siihen vielä riittävän valmis.
”Maatilojen miljoonainvestoinnit odottavat Mavin päätöksiä”, otsikoi MT 4.11.2015, päivä sen jälkeen kun käsittely oli päässyt alkuun.
Varsinaisten tukihakemusten lisäksi Hyrrässä käsitellään myös tukien maksatuspäätökset. Ensimmäiset maksatuspäätökset putkahtivat Hyrrästä ulos seuraavana keväänä.
Myös tuolloin järjestelmän käyttöönotto aiheutti soraääniä.
Hakemuksia elykeskuksissa käsittelevä virkamies pelkäsi järjestelmän keskeneräisyyden aiheuttavan ylimääräistä työtä ja viivästyksiä maksuhakemusten käsittelyyn (MT 11.4.2016).
Järjestelmän kehittäjät selättivät vaikeudet varsin nopeasti, ja kaikkia Hyrrässä käsiteltäviä tukia päästiin vuoden 2016 aikana maksamaan hakijoille.
Esimerkiksi maatilojen investointitukia maksettiin tuolloin jo yli 52 miljoonaa euroa.
Yli-Hukkala ei kiistä, etteivätkö Hyrrän alkuvaiheet olleet hankalia niin asiakkaille ja tukihakemusten käsittelijöille kuin järjestelmän kehittäjillekin.
”Aikataulu ja poliittiset paineet järjestelmän käyttöönottamiseen olivat käytännön toteutustyön kannalta liian tiukat”, Yli-Hukkala sanoo.
”Sovellusta tehtiin valtavalla kiireellä, ja kun tuotantoympäristön ongelmat haittasivat järjestelmän toimintaa, sovelluskehitykseen varattu aika kului pitkälti ongelmien ratkomisessa. Samalla tekninen velka kasvoi, kun kehittämistyössä ei kyetty pysymään aikataulussa.”
Ongelmien voittaminen näkyy myös käyttötuen saamissa yhteydenottojen määrässä. Kun pahimmillaan maaliskuussa 2016 työjonossa saattoi olla käsittelyä vaativia ratkaisemattomia yhteydenottoja reippaasti yli 200, nyt tyypillinen työn alla olevien yhteydenottojen työjono on 20–30.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
