EU:n aluekehitysrahasta vain pieni osa päätyy liikenneyhteyksien parantamiseen – Suurin tarve Lapissa ja Pohjois-Savossa

EU:n aluekehitysrahalla on parannettu muun muassa Kuopion Kumpusaarentietä. Tavoitteena oli rakentaa uusi, erityisesti raskaita ajoneuvoja suosiva väyläyhteys, joka parantaa alueen pk-yritysten toimintaa. Kuva: Pentti Vänskä

Euroopan aluekehitysrahaston (Eakr) tuella on parannettu neljän vuoden aikana 317 itä- ja pohjoissuomalaisen pk-yrityksen liikenneyhteyksiä. Eniten niitä on tehty kuluvalla rahoituskaudella Pohjois-Pohjan­maalla, Lapissa ja Pohjois-­Savossa.

Liikenneyhteyksien kohentamiseen tarkoitettua Eakr-rahoitusta myönnetään vain Itä- ja Pohjois-Suomessa.

Usein hanketta on toteuttamassa kunta, kaupunki tai Liikennevirasto.

"Eakr-osarahoitteisten liikennehankkeiden ideaali­tapaus on sellainen, jossa useamman pk-yrityksen liikenneyhteyttä päätielle tai olemassa olevaa risteystä on parannettu", työ- ja elinkeinoministeriön erityis­asiantuntija Harri Ahlgren kertoo.

Liikenneyhteyksien kunnolla on merkitystä silloin, kun yritykset suunnittelevat logistiikkaansa ja investointeja. Erityisesti pohjoisessa pitkistä etäisyyksistä johtuvat kuljetuskustannukset voivat heikentää harvalla asutusalueella toimivan teollisuuden kilpailukykyä.

Kun pk-yritysten saavutettavuus paranee, yritystoiminta kohenee.

"Tyyppiesimerkki on muutaman pk-yrityksen alue, joka sijaitsee päätiestä etäämmällä. EU:n osarahoittamalla hankkeella on parannettu liittymää päätielle tai tehty kokonaan uusi risteys tai tiepätkä, johon voi liittyä raskaallakin kalustolla", Ahlgren valaisee.

EU:n rakennerahoituksesta kuitenkin vain pieni osa päätyy liikenneyhteyksien parantamiseen.

Valtaosa Eakr-tuesta käytetään muun muassa yritystukiin sekä innovaatioon ja tutkimukseen ympäri Suomea.

Kilpailu rahoituksesta on kovaa, ja kysyntää rakenne­rahoitukselle on maakunnissa paljon. Noin viisi prosenttia Itä- ja Pohjois-Suomen maakuntien käyttämästä Eakr-rahoituksesta suunnataan pienimuotoisiin liikennehankkeisiin.

Pienten ja keskisuurten yritysten liikenne- ja logistiikka­yrityksien parantamisprojekteja on käynnistynyt vuodesta 2014 lähtien 39 kertaa.

Kaiken kaikkiaan aluekehitysrahaston hankkeita on aloitettu ohjelmakauden aikana yli 4 200 kertaa.

"Euroopan komissio on ollut kriittinen siitä, millaisia liikennehankkeita se sallii Suomen kaltaisen kehittyneen maan Eakr-tuella tehdä, mutta pohjoisen harvaan asutut alueet ovat olleet yksi peruste rahoituksen myöntämiselle", Ahlgren sanoo.

Neljän vuoden aikana Pohjois- ja Itä-Suomen liikenne- ja infrastruktuurisuunnitelmille on myönnetty Euroopan aluekehitysrahaston ja valtion rahoitusta 19,2 miljoonaa euroa ja muuta julkista rahoitusta 43,9 miljoonaa euroa.

Toukokuussa julkaistussa Euroopan komission tulevan ohjelmakauden rahoitusesityksessä Suomen maakunnat yllättyivät positiivisesti: koheesiorahoitus olisi tuomassa vuosille 2021–2027 nykyistä enemmän rahaa.

"Uskoisin, että Eakr-varoilla voidaan jatkossakin tehdä vain korkeintaan pienimuotoisia hyvin paikallisia investointeja, samantyyppisiä kuin kuluvallakin kaudella. Tämä riippuu tietenkin komission kanssa käytävistä neuvotteluista – ja siitä, mihin itse kansallisesti päätämme Eakr-varoja suunnata", Ahlgren toteaa.

"Myönteistä on, että koko Suomi on rakennerahoitusta ajatellen tukikelpoista aluetta seuraavallakin ohjelma­kaudella."

Komission keväinen rahoitusesitys on kuitenkin vasta alkua pitkille jäsenmaiden välisille neuvotteluille.

Lopullisia päätöksiä aluerahoituksesta tehtäneen vasta ensi vuoden lopulla.

EU-päätösten lisäksi kansallisen politiikan myllerrykset, kuten maakuntauudistus voivat vaikuttaa EU:n rakennerahastojen ja liikennehankkeiden tulevaisuuteen.

Koska alueet vastaavat kansallisten ohjelmien toteutuksesta, maakuntauudistus voi pirstaloida kuntien päätöksentekoa. Maakuntauudistuksen myötä maakunnille siirtyisikin yhä enemmän vastuuta tienpidosta ja liikenteen suunnittelusta.