Kilpailuvirasto puuttuisipäivittäistavarakaupan vahvaan asemaan
Päivittäistavarakaupassa ei ole havaittu vakavia kilpailurajoituksia. Kilpailuvirastolta ei kuitenkaan tipu kaupalle puhtaita papereita. Monet kaupan käytännöt nostavat etenkin ruuan hintaa Suomessa, väittää virasto.
Kilpailuvirasto vaatiikin nyt jatkotoimia, jotta kaupan alan kilpailua haittaavista tekijöistä päästäisiin eroon.
Tuoreen selvityksen perusteella kauppa hyödyntää vahvaa ostajan asemaansa useilla kyseenalaisilla tavoilla, jotka vaikuttavat terveeseen ja toimivaan kilpailuun. Häviäjän roolin saavat tavarantoimittajat.
Kilpailuviraston mukaan kaupan asema perustuu vastikkeettomiin hyllymaksuihin, riskien siirtoon tavarantoimittajille sekä kaupan omiin tuotemerkkeihin.
Tuoreessa raportissa väläyteltiin Kilpailuviraston mahdollisia jatkotoimia. Niitä ei kuitenkaan lausuttu ääneen tiistaisessa julkistamistilaisuudessa.
Hallituksessa kilpailuasioista vastaava työministeri Lauri Ihalainen (sd.) lupasi vain keskustella hallituksen ministerien sekä alan osapuolten kanssa kevään aikana.
Ihalaisen mukaan on kohtuullista odottaa, että määräävässä asemassa olevat kauppaketjut eivät saa vaurioittaa pienten yritysten mahdollisuuksia toimia markkinoilla.
Kilpailuviraston ylijohtaja Juhani Jokinen vakuutti, että ”jotain tulee tapahtumaan”. Ennen tarvittavia päätöksiä tarvitaan edelleen jatkoselvityksiä, hän viitoitti.
Kilpailuvirasto selvitti kaupan ostajavoiman vaikutusta päivittäistavarakaupan ja elintarviketeollisuuden välisiin suhteisiin sekä markkinoihin.
Mukana olivat liha-, leipomo-, mylly- ja lemmikkieläinruokateollisuus.
Kysely osoitti, että päivittäistavarakaupat pyytävät yleisesti tavarantoimittajilta hyllymaksuja tai markkinointirahoja.
”Vastikkeettoman markkinointirahan osuus Suomen päivittäistavarakaupasta on huomattava”, sanoo tutkija Tom Björkrothin.
Björkrothin mukaan markkinointitaksat ovat omiaan nostamaan tuotteiden hintatasoa, koska tavarantoimittajat siirtävät markkinointikustannukset hintoihin.
Suurin osa kyselyyn vastanneista tavarantoimittajasta ei koe saavansa kaupalle maksamilleen markkinointirahoille juuri muuta vastinetta kuin päästä mukaan kaupan valikoimiin.
Kilpailuviraston mukaan kauppa siirtää monilla tavoilla omaa riskiään elintarviketeollisuudelle.
Tutkija Heli Frosterus kertoo, että tavallisesti elintarvikkeen tuottajilta vaaditaan sanktioiden uhalla toimitustakuuta, jotta hyllyjen tarjonta pysyisi kunnossa.
Yleisintä on, että kauppa esittää takaisinostovaatimuksen tavarantoimittajille.
Tavallisinta tämä on leipomo- ja lemmikkieläinruoka-teollisuudessa.
Yrityksiä on vaadittu korvaamaan esimerkiksi vanhentuneet tuotteet, jotka eivät ole menneet kaupaksi.
Kaupan omat tuotemerkit lisäävät kauppojen valikoimaa ja nostavat hintoja. Kilpailuviraston mielestä ongelma syntyy kaupan kaksoisroolin ympärille.
Kaupan asema suhteessa muihin tavarantoimittajiin vahvistuu, kun se esimerkiksi tuntee omien tuotemerkkien kautta elintarvikkeiden kulurakenteen.
Tavarantoimittajien mielestä kauppa hinnoittelee myös merkkituotteet usein omia tuotemerkkejään kalliimmaksi.
JANNE IMPIÖ
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
