Olette noin kauhuissanne
SANA SUNNUNTAIKSI
Yhtäkkiä Jeesus itse seisoi opetuslastensa keskellä ja sanoi: ”Rauha teille.” He pelästyivät suunnattomasti, sillä he luulivat näkevänsä aaveen. Mutta Jeesus sanoi heille: ”Miksi te olette noin kauhuissanne? Miksi teidän mieleenne nousee epäilyksiä? Katsokaa minun käsiäni ja jalkojani: minä tässä olen, ei kukaan muu. Koskettakaa minua, nähkää itse. Ei aaveella ole lihaa eikä luita, niin kuin te näette minussa olevan.” Näin puhuessaan hän näytti heille kätensä ja jalkansa. Kuitenkaan he eivät vielä tienneet, mitä uskoa, niin iloissaan ja ihmeissään he nyt olivat. Silloin Jeesus kysyi: ”Onko teillä täällä mitään syötävää?” He antoivat hänelle palan paistettua kalaa ja näkivät, kuinka hän otti sen käteensä ja söi.
Jeesus sanoi heille: ”Tätä minä tarkoitin, kun ollessani vielä teidän kanssanne puhuin teille. Kaiken sen tuli käydä toteen, mitä Mooseksen laissa, profeettojen kirjoissa ja psalmeissa on minusta kirjoitettu.” Nyt hän avasi heidän mielensä ymmärtämään kirjoitukset. Hän sanoi heille: ”Näin on kirjoitettu. Kristuksen tuli kärsiä kuolema ja kolmantena päivänä nousta kuolleista, ja kaikille kansoille, Jerusalemista alkaen, on hänen nimessään saarnattava parannusta ja syntien anteeksiantamista. Te olette tämän todistajat. Minä lähetän teille sen, minkä Isäni on luvannut. Pysykää tässä kaupungissa, kunnes saatte varustukseksenne voiman korkeudesta.”
Jeesus näki opetuslasten kauhun ja epäilyksen. Hän rohkaisi heitä katsomaan tosiasioita suoraan silmiin. Mitä on todella tapahtunut? Mitä on tapahtunut ja missä? Jeesus rohkaisi katsomaan, koskettamaan ja maistamaan todellisuutta. En ole aave, minä tässä olen aivan elävänä, sillä ei aaveilla ole lihaa eikä luita. Jeesus rohkaisi läheisiään hyväksymään tosiasiat niin kuin ne olivat. Jeesus kysyi: Miksi te olette niin kauhuissanne? Jeesus otti pelon todesta.
Elämme pääsiäisen jälkeistä aikaa. Pitkänperjantain jälkeen tuli pääsiäisen aamu. Tuo aamu muutti kaiken. On aika ennen pääsiäistä ja aika ensimmäisen pääsiäisen jälkeen. Mikään ei ole enää niin kuin ennen.
Hämmennys, pelko ja epäilys olivat täysin inhimillisiä tunteita ihmisille, jotka päivittäin olivat seuranneet Jeesuksen toimintaa. Jeesuksen äidin Marian ajatuksia tuskin voi kukaan muu aavistaa kuin äiti, joka on haudannut oman lapsensa. TV:n Inhimillinen tekijä-ohjelmassa pitkänäperjantaina käsiteltiin koskettavasti sitä suurta surua, kun oma lapsi kuolee.
Jeesuksen läheisistä ainakin osa oli kauhuissaan, niin miksi emme myös me. Osa Jeesuksen lähellä kulkeneista osa oli hämmennyksen, pelon ja epäilyksen vallassa pääsiäisaamun jälkeen, vaikka naiset pääsiäisaamuna juoksivat heidän luokseen kertoen haudalla olleesta enkelistä, joka oli ilmoittanut naisille Jeesuksen nousseen kuolleista.
Rukous
Kaikkivaltias Jumala,
me kiitämme sinua,
että olemme saaneet viettää pääsiäistä
ja tulla osallisiksi ylösnousemuksen lahjasta.
Säilytä tämä ilosanoma sydämissämme.
Lahjoita meille voimasi,
että kuolisimme joka päivä pois synnistä
ja saisimme nousta uuteen elämään.
Kuule meitä Poikasi Jeesuksen Kristuksen,
meidän Herramme. Amen
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
