huidunperä Nokialla kotoinenkin puolensa
Nokia on nyt tässä yhteiskunnassa ajankohtainen puheenaihe. Me tämän maan väestö olemme hämmästyneet ainutkertaisen, maailmalla menestyneen suomalaisyrityksemme nykytilasta ja huolissaan sen tulevaisuudesta. Vielä äskettäin suuri ja ainutkertainen, miltei kautta maapallon toimiva suomalaisyritys irtisanoo 10 000 henkilöä, heistä suomalaisia 3 700.
Mikä on yrityksen tulevaisuus?
Työ- ja elinkeinoministeriömme asetti huhtikuun alussa ryhmän nimeltään Suomen ICT-klusteri 2015. Sen tehtäväksi tuli luoda strategia Nokian äkillisen rakennemuutoksen seurausten lievittämiseksi ja sen tieto- ja viestintäteknologian uudistamiseksi. Kilpailukyvynkin aikaansaamiseksi niin tapahtui. Työn tuli olla valmis kuluvan vuoden loppuun mennessä.
Työryhmän aikataulu on nyt todettu hitaanpuoleiseksi. Media vielä katsoi jopa aiheelliseksi todeta, että ryhmältä puuttuu tärkein eli nopealiikkeisten, innovatiivisten kasvuyritysten asiantuntemus.
Huidunperälläkin asia on puhuttanut, kuinkas muuten. Kysellään, miten Nokiasta nyt irtisanotut henkilöt oloissamme selviävät. Miten hoituvat Nokia-kaupungin Salon lähivuodet?
Salo todettiin aikanaan, Saloran radioteollisuuden tyyssija kun oli, hyvin soveltuvaksi jatkamaan Nokia-leimaisena paikkakuntana. Maan kotimaisia Nokia-kaupunkeja ovat myös Oulu ja Espoo.
Oloissamme on jo monessa sukupolvessa saatu seurata Nokia-yhtymää ja sen monipuolistumista maailmanlaajuiseksi suomalaisyritykseksi.
Kokeneet ikäpolvemme tottuivat jo lapsesta lähtien tähän yritysnimeen. Perheissä se tunnettiin ensin arkisten, jokapäiväisten paperipakkaustensa ansiosta. Nokia toi markkinoille myös kumituotteet, jalkineet ynnä autojen ja polkupyörien kumirenkaat. Tuotantonsa auttoi laajalti varsinkin maaseutumme väestöä.
Miesväelle Nokian kumisaappaat olivat nimittäin välttämättömät pelloilla ja metsätöissä, naisille puolestaan navetassa ja kaivotiellä. Maaseudun lapset kulkivat koulutiensä kumisaappain. Niiden ja yleensä kumijalkineiden tuotanto kuuluukin nousseen jopa neljään miljoonaan pariin vuodessa.
Kaupunkien ja asutuskeskusten väestöä Nokia taas palveli kalossien, suomalaisittain sanoen upokkaiden tuottajana. Ne olivat vakituisessa käytössä syksyn ja talven vaikeissa säissä ja niiden rivistö oli yleinen, tuttu ilmiö virastojen, julkisten tilojen ja kotien eteislattioilla.
Erityisen merkittävä oli Nokian osuus autojen ja polkupyörien kumirenkaiden tuottajana.
Nokian historia oli alkanut 1865. Vuonna 1904 sen koko teollisuus keskitettiin Nokian kuntaan, ja kasvu oli melkoinen. Kuusi vuosikymmentä myöhemmin, 1963, sen ja tytäryhtiöiden tuotanto käsitti 40 000 tonnia paperia, 90 000 tonnia selluloosaa ja 30 000 tonnia puuhioketta ja laajan ja tunnetun kumitavaran tuotannon. Työvoimaa yrityksellä oli silloin 3 300 henkeä.
Kymmenen vuotta myöhemmin, 1970-luvun alussa, henkilökunnan määrä oli kasvanut jo 12 000:een ja liikevaihto 862 miljoonaan silloiseen markkaan. Viisitoista vuotta myöhemmin Nokia-yhtymä nousi Euroopan kolmanneksi suurimmaksi televisioiden valmistajaksi ostettuaan ranskalaisen Oceanic-televisiotehtaan ruotsalaiselta Electroluxilta.
Siten seurasi vaihe, jolloin Nokia palveli valtiota, talouselämää ja maan väestöä mittavin ja merkittävin tuottein elektronitekniikalla, varsinkin matkapuhelimilla. Huidunperällä kärjistettiin, että kun Nokia aikanaan varusti kansakunnan kumisaappain, se nyt on tehnyt sen matkapuhelimin.
Lyhyt ja ytimekäs nimi on ollut Nokialle melkoinen etu kansainvälisissä markkinoilla toimiessaan. Meillä on tässä maassa kolme hyvä- ja iskevänimistä, vientikohteissa nimensäkin puolesta hyvin käypää ja helposti muistettavaa firmaa. Nokia on näistä yksi, muut ovat Valio ja Kone Oy.
Huomattiin sitten keskustapuolueen uuden puheenjohtajan Juha Sipilän ja kokoomuksen kuntaministeri Henna Virkkusen ottaneen kantaa Nokia-ongelmaan. Talouselämän asiantuntijana Sipilä ehdotti käynnistettäviksi erityisen tarpeelliset, innovatiiviset hankkeet. Varsinkin terveydenhuoltomme, kuntauudistuksemme ja koulujärjestelmämme tarvitsevat viipymättä tietojärjestelmänsä kehittämistä.
Asiantuntevaa, pätevää henkilökuntaa sattuukin meillä nyt kosolti olevan valittaviin tehtäviin ja yleensä talouselämän innovatiivisiin hankkeisiin.
Kai maan hallitus nyt ottaa viipymättä onkeensa Sipilän ehdotukset, Huidunperän maallikot keskustelun päätteeksi totesivat.
HEIKINTYTÄR
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
