Ravustuskausi pyörähti käyntiin
Ravustuskausi alkoi koko maassa eilen tiistaina kello 12.
Edellisenä kautena saaliiksi kertyi yli viisi miljoonaa rapua. Niistä puolitoista miljoonaa oli alkuperäistä jokirapua ja loput Pohjois-Amerikasta tuotua täplärapua.
Suomen vapaa-ajankalastajien keskusjärjestön kalatalouskonsulentti Janne Rautanen arvioi, että tuleva ravustuskausi on viime vuotta parempi.
"Täplärapuvesistöt ovat pikkuhiljaa parantuneet, joten saalismäärissä voi olla nouseva trendi."
Viileä kesä voi viivästyttää saalishuippua.
"Voi olla, että parhaita saaliita saadaan hetki odottaa, jotta ravut saavat kuoren vaihdettua", Rautanen toteaa.
Jokiravun ja täpläravun rinnakkainelo on Suomessa vaikeaa, sillä täpläravun tulo vesistöön tekee vedestä jokiravulle sopimattoman ympäristön.
Täpläravut kantavat lähes poikkeuksetta rapuruttoa. Tauti ei ole niille kovin vaarallinen, mutta jokirapu kärsii siitä voimakkaasti.
Ravustajan tulee ruton leviämisen ehkäisemiseksi desinfioida rapumerrat ennen niiden siirtämistä toiseen vesistöön. Rapuja tai desinfioimattomia pyydyksiä ei saa koskaan siirtää vesistöstä toiseen.
"Sumputtamistakaan eli rapujen elossa pitoa vedessä ei saa tehdä muualla kuin pyyntivedessä", kertoo Rantanen.
Ravustukseen tarvitaan vesistön omistajan lupa. 18–
64-vuotiaiden ravustajien on lisäksi lunastettava valtion kalastuksenhoitomaksu.
Kalastusasetus ei määrää ravulle virallista alamittaa, mutta monet kalastusalueet ovat asettaneet 10 sentin alamitan.
Pohjois-Savon elykeskus valmistelee Etelä-Savoon rapukantojen hoito-ohjelmaa. Sen tarkoituksena on parantaa jokiravun selviytymismahdollisuuksia.
Jokiravun elinalueet supistuvat rapuruton ja täpläravun leviämisen takia. Hoito-ohjelmassa on määritetty jokiravulle omat suoja-alueet, joihin täplärapua ei saa istuttaa.
Hoito-ohjelman tavoitteena on ottaa huomion sekä joki- että täpläravun kannalta parhaat menestymisen edellytykset ja lisätä vesistöjen raputuottoa sekä ravustusmahdollisuuksia.
Laura Nikinmaa
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
