Kaivosteollisuus kasvaa edelleen
Kaivostoiminnan kasvunäkymät ovat edelleen hyvät, kertoo alan näkymiä luotaava toimiala-raportti. Kuva Talvivaarasta. Pekka Fali Kuva: Viestilehtien arkistoPaljon puhutuista kaivosteollisuuden vaikeuksista huolimatta Suomen metallimalmien ja rikasteiden viennin arvo oli kesäkuussa yli kolminkertainen verrattuna kymmenen vuoden takaiseen.
Kasvu on tapahtunut kolmen viime vuoden aikana. Vuonna 2009 oltiin pohjalukemissa.
60 miljoonan euron arvoisen viennin lisäksi kaivosteollisuus korvaa tuontia, jonka määrä oli viime vuonnakin yli 21-kertainen vientiin verrattuna. Rahassa mitaten tuonti oli peräti 31-kertaista. Luvut ilmenevät eilen julkaistusta työ- ja elinkeinoministeriön (TEM) toimialaraportista.
Hyviä uutisia kaivosalalta on myös se, että suurin osa mineraaleista on vielä löytämättä, ja löydettävää on paljon.
Geologisen tutkimuskeskuksen GTK:n arvion mukaan esimerkiksi platinametalleista on löydetty vasta kaksi sadasosaa.
Toimialaraportissa uskotaan myös kaivostoiminnan julkikuvan paranemiseen. Ala nähdään modernina kehittyneen tekniikan teollisuutena.
Kaivosalan uhkia ovat edelleen rahan puute ja kannattavuuden heikkeneminen.
Rahoitus voi vaikeutua, kun maailman talous yskii. Myös koetut takaiskut saattavat karkottaa rahoittajia.
Kilpailu koulutetusta työvoimasta kasvaa ja nostaa kustannuksia. Toisaalta työpaikkoja syntyy eniten sinne, missä niistä on suurin puute.
Ala voi myös itse pilata mahdollisuuksiaan. Kaivosten päästöt voivat pilata ympäristöä. Se taas voi vaikeuttaa ”intressiristiriitojen” sovittelua.
Suomi on monella tavalla hyvä maa kaivosteollisuudelle. Ehkä tärkeintä on, että täällä on monia koko EU:n kannalta kriittisen tärkeitä raaka-aineita. Tällaisia ovat muun muassa harvinaiset maametallit, joiden tuotanto muuten on lähes kokonaan Kiinan käsissä.
Kansainvälisissä arvioissa Suomen vahvuus on myös hyvä infra, tiet, rautatiet, satamat ja tietoliikenne.
Poliittisesti vakaa yhteiskunta houkuttaa kansainvälisiä yhtiöitä. Niillä on kokemusta siitä, että rikkaatkin esiintymät ovat arvottomia, jos niiden päällä käydään sotaa.
JOUKO RÖNKKÖ
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
