Eero Yrjö-Koskinen johti pari vuotta Finnagora-instituuttia Budapestissa. Tänään hän aloittaa ympäristöpolitiikan instituutin johtajana Brysselissä. Kuva: Eija Mansikkamäki
Suomalainen johtaa nyt ympäristötiedon ajatushautomoa Brysselissä – ”On päästävä eroon sellaisesta asenteesta, että muilla ei ole sanottavaa metsiemme hoitoon”
Instituutin iso rahoittaja on EU-komissio. Eero Yrjö-Koskinen perää moniarvoista metsäkeskustelua eikä allekirjoita, että suomalaisilla olisi paras käsitys metsäasioista.
Eero Yrjö-Koskinen otti itsestään kuvan syyskuussa Brysselissä. Kuva: Eero Yrjö-KoskinenBrysselissä toimivaa ympäristökysymysten ja kestävän kehityksen ajatuspajaa johtaa tästä päivästä lähtien suomalainen Eero Yrjö-Koskinen.
Institute for European Environmental Policy IEEP eli Euroopan ympäristöpolitiikan instituutilla on yhdeksän tutkimusaluetta, muun muassa maatalous, vedet ja ilmasto. Sillä on näistä parhaillaan työn alla 87 eri raporttia.
”Ne ovat ajankohtaisia ja isoja kokonaisuuksia, joista tehdään kattavia ja selkeitä taustamuistioita ja toimenpide-esityksiä sidosryhmille ja poliittisille päättäjille”, Yrjö-Koskinen kertoo. Hän luonnehtii instituuttia eräänlaiseksi ”puhemieheksi” laajalle joukolle asiantuntijoita, joilla on hyvät suhteet muun muassa EU-komissioon.
”Kaikki keräämämme tiedot perustuvat faktoihin, muuten ei komissio ottaisi meitä vakavasti.”
Tietoa kerätään julkisista tiedoista, haastattelemalla asiantuntijoita, seuraamalla EU:n politiikkapapereita ja keskusteluja ja pitämällä konferensseja.
Europarlamentaarikko Sirpa Pietikäinen (kok.) on IEEP:n strategisen neuvoa-antavan elimen puheenjohtaja.
IEEP:n tuloista 40 prosenttia tulee EU-komission ja loput muiden EU-toimielinten, säätiöiden, järjestöjen ja yritysten toimeksiannoista.
”Moniarvoisuus pitää hyväksyä ja päästä eroon sellaisesta asenneilmapiiristä, että muilla ei ole sanottavaa siihen, miten hoidamme metsiämme.” Eero Yrjö-Koskinen
Instituutti on riippumaton, joten Yrjö-Koskinen ei ole lobbari. Vihreiden jäsen hän kuitenkin on. Kun metsät ovat EU:ssa nyt tapetilla, onkohan suomalaisen metsänomistajan etu, että ajatuspajaa vetää vihreä suomalainen? Hänellä ei ole omaa metsää, mutta tietää kyllä, miltä suomalainen metsä näyttää.
”Tulen seuraamaan ja valvomaan tutkimustyötä, mutta luotan asiantuntijoihin enkä aio puuttua sisältöihin. Kyseenalaistukseen täytyy olla todella vahvat perusteet”, hän sanoo.
”Meillä on Suomessa mielestämme paras käsitys metsäasioista, mutta itse en voi lähteä siitä. Ymmärrän taloudellisen näkökulman, jota tehokas metsätalous tuottaa, mutta yhä enemmän puhuttavat myös ympäristöarvot, hiilinielut ja luonnon monimuotoisuus, ja niihin olemme sitoutuneet.”
”Moniarvoisuus pitää hyväksyä ja päästä eroon sellaisesta asenneilmapiiristä, että muilla ei ole sanottavaa siihen, miten hoidamme metsiämme ja että tähän saakka tehty tapa on ainoa oikea tapa.”
Yrjö-Koskinen vaikuttaa nappivalinnalta nelikymmenvuotiaan instituutin johtoon. Aiempi työhistoria on monipuolinen joskin pätkäpainotteinen.
Ennen Suomen EU-jäsenyyttä Yrjö-Koskinen tutki kehitysmaatuontia. Sen jälkeen hän on tehnyt käytännön kehitysyhteistyötä, toiminut Euroopan parlamentin virkamiehenä, johtanut Suomen luonnonsuojeluliittoa, vetänyt Teknologiateollisuudessa kestävän kaivostoiminnan verkostoa ja toiminut Keskuskauppakamarin vastuullisuusasiantuntijana.
Viimeksi hän edisti Suomen ja Unkarin tiede- ja kulttuurisuhteita Finnagoran johtajana Budapestissa.
”Pysyvä työsuhde on kiva asia näillä vuosirenkailla”, sanoo joulukuussa 60 vuotta täyttävä Yrjö-Koskinen.
Yrjö-Koskinen vei ympäristöaiheita myös Unkariin.
”Meillä oli keskellä koronaa esimerkiksi hyvä webinaari taksonomiasta ja mukana johtavia asiantuntijoita: EU-komissiosta unkarilainen virkamies, Unkarista skarppi kansalaisjärjestöedustaja, Suomesta meppi Heidi Hautala ja Unkarista opposition meppi Katalyn Cseh.”
Maidemme kahdenvälinen suhde ei ole parhaimmillaan juuri nyt. Suomi on muiden Pohjoismaiden kanssa vaatinut tiukkaa linjaa oikeusvaltioperiaatteessa ja kannattanut EU-tukien pidättämistä. Maiden suurlähettiläät kutsuttiin syksyllä 2020 jopa Unkarin ulkoministerin puhutteluun.
”Yksilötasolla olemme edelleen kavereita, mutta valtioiden välillä on aistittavissa tiettyä jännitettä”, Yrjö-Koskinen sanoo ja toivoo sekä suhteen että unkarilaisten elämän korjaantuvan. Ruoka on kallistunut 30 prosenttia, ja lokakuun lopulla kymmenettuhannet osoittivat Budapestissa mieltään sekä kalliita elinkuluja että opettajien surkeita palkkoja vastaan.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
