Kirja: Hyvätuloisten ääni pääsee parhaiten kuuluviin politiikassa
Etenkin matala koulutus- ja tulotaso johtaa usein äänestämättä jättämiseen.
Tuoreen kirjan mukaan hyvätulosten ääni pääsee parhaiten kuuluviin politiikassa. Kuva: Markku VuorikariYhdenvertaisuus ei toteudu ihanteellisesti suomalaisessa demokratiassa, kertoo tuore eduskuntavaalitutkimusta käsittelevä kirja.
Kirjan mukaan poliittisen osallistumisen eriarvoistuminen alkaa jo lapsuudenkodissa ja jatkuu aikuisiällä saavutettavien resurssien myötä. Etenkin matala koulutus- ja tulotaso johtaa usein äänestämättä jättämiseen. Samalla poliittinen osallistuminen on eriytynyt ja uudet, suoraan vaikuttamiseen tähtäävät osallistumismuodot, kuten kansalaisaloite ja sosiaalinen media, ovat nuorten sukupolvien suosiossa.
Tiivistetysti kyse on siis siitä, että hyvin toimeentulevien, aktiivisesti äänestävien kansalaisten intressit ovat parhaiten edustettuna poliittisessa päätöksenteossa.
"Äänestysosallistuminen vaihtelee Suomessa vahvasti yksilön käytössä olevien resurssien mukaan. Käytössämme olleiden äänioikeusrekisteritietojen perusteella 58 prosenttia perusasteen koulutuksen saaneista äänesti 2015 vaaleissa, kun vastaava luku korkeakoulutettujen joukossa oli 85 prosenttia", sanoo akatemiatutkija, yliopistonlehtori Hanna Wass Helsingin yliopistosta tiedotteessa.
"Osallistumista tukevia resursseja on monenlaisia, mukaan lukien terveys ja sosiaaliset verkostot, mutta toisaalta ne myös usein kasautuvat", Wass jatkaa.
Demokratian kestävyys järjestelmänä mitataan sen kyvyssä korjata omia puutteitaan. Eräs keino on uudenlaisten osallistumistapojen kehittäminen. Vuoden 2015 eduskuntavaalien jälkeen käyntikyselynä kerätyn eduskuntavaalitutkimusaineiston mukaan yli kolme neljäsosaa äänestäjistä katsoi kansalaisaloitteen parantaneen demokratian toimivuutta Suomessa. Lisäksi kolmasosa vastaajista ilmoitti allekirjoittaneensa yhden tai useamman kansalaisaloitteen.
"Edustuksellisen demokratian vakavin haaste liittyy nyt siihen, miten poliittisen osallistumisen kanavia onnistutaan laajentamaan. Suomen kaltaisen kehittyneen demokratian tulee vastata haasteeseen siten, että kansalaiset löytävät itselleen sopivimmat vaikutusmahdollisuudet. Pelkkä äänestämiseen pohjautuva edustuksellinen järjestelmä ei enää riitä", toteaa professori Kimmo Grönlund Åbo Akademista tiedotteessa.
Vaalitutkimuskonsortion oikeusministeriön rahoituksella tuottama kirja Poliittisen osallistumisen eriytyminen – Eduskuntavaalitutkimus 2015 julkaistiin Porin SuomiAreena-tapahtumassa tänään perjantaina.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
