Traktorimarssi ja joukkovoima sai kiitosta MTK-Kaakkois-Suomen kokouksessa

MTK-Kaakkois-Suomi palkitsi vuoden työssäoppimistilana Lapaton tilan Savitaipaleelta. Emäntä Nina Lapatto ilmaisi kiitosten yhteydessä huolensa leikkausten vaikutuksista maatalousopetukseen ja alan vetovoimaan. Kuva: Seppälä Marja

MTK-Kaakkois-Suomen kevätkokouksessa Kouvolan Kuusankoskella käytettiin paljon puheenvuoroja, vaikka edustajista oli paikalla alle puolet.

Liiton puheenjohtaja Kari Niemi kiitti traktorimarssille osallistuneita joukkovoiman näyttämisestä. Marssiin liittyen annettuja lupauksia ja niiden lunastamista on pidettävä esillä jatkossakin, Niemi muistutti.

Ajankohtaiskatsauksen kokouksessa piti MTK:n edunvalvontajohtaja Perttu Pyykkönen, joka korosti yhteistyön ja monikanavaisen viestinnän merkitystä.

"Tuottajat ovat itse parhaita viestin viejiä, sen osoitti traktorimarssikin", Pyykkönen sanoi.

Hän myös valoi uskoa tuottajiin.

"Tuottajilla on voimaa ja henkeä, jotka kantavat vaikeiden aikojen yli. Aivan varmaa on, että käänne parempaan tulee jossain vaiheessa."

Juha Sajomaa Elimäeltä ihmetteli, miksi kaikki kura tukien maksatuksista on kaadettu Mavin niskaan. "Ministeriö on päässyt vähällä, vaikka yhtä syyllinen tilanteeseen."

Matti Seitsonen Anjalankoskelta kannusti rohkeasti yhteistyöhön omien kokemustensa pohjalta. Hänen mukaansa koneyhteistyö ja työnvaihto ovat tuoneet suurimmat säästöt, ja vaikuttaneet merkittävästi tilan talouteen.

Pyykkösen esittelemä vertailu rakennus- ja konekustannuksista osoitti, että Ruotsissa kustannus oli lähes puolet pienempi kuin Suomessa. Miksi, kysyi Janne Kainulainen Parikkalasta.

Syyksi selvisi paitsi Ruotsin isompi yksikkökoko, myös suomalaistilojen iso oma konekanta.

Reino Parkko Elimäeltä oli huolissaan lomituksen leikkausten vaikutuksista tuottajien jaksamiseen ja aktiivisuuteen luottamustoimissa.

MTK Kaakon Päivi Peltola harmitteli tv:ssä näkemäänsä Ylen toimittajan kommenttia, jossa tämä linjasi punaisen lihan syönnin tuhoavan Itämeren.

Pyykkönen totesi, että taustalla lienee ympäristöjärjestöjen kanta. Hän huomautti, että maatalous pitäisi nähdä myös hiilinieluna ja muistaa, että päästöjä Itämereen tulee muustakin kuin maataloudesta.

Pyykkösen mukaan esimerkiksi fosforin vaikutus ei korostu samalla tavalla Ranskassa tai Välimeren maissa, joissa läheinen meri on syvempi.

Kaakkoissuomalaisia huolettavat myös parhaillaan muuttavat valkoposkihanhet.

Parikkalalainen Timo Neuvonen kertoi hanhien syöneen viime vuonna 40 hehtaaria säilörehunurmea. "Kanta on räjähtänyt. Valkoposkihanhi pitäisi saada metsästettäväksi lajiksi."

Myös muissa alueen kunnissa oli kokemuksia hanhituhoista. Anni Kekki Joutsenosta kertoi, että metsästäminen todennäköisesti sulkisi pois satovahinkokorvauksen maksamisen.

Juha Metso Parikkalasta ihmetteli, eikö maaseudun kiinteistöveroja voitaisi korvamerkitä yksityisteistä huolehtimiseen.

Petri Kuutti Valkealasta muistutti alemman tieverkon tärkeydestä. "Isoilla autoilla pitäisi saada puuta metsistä, jotka harvoin ovat asfalttiteiden varrella."