Peli kulkee, kun mikään ei ahdista
”Syövän kanssa eläminen on vaikeaa, mutta se hyvä puoli siinä on, että se pysäyttää. On ajateltava, mikä on tärkeää ja mikä vähemmän tärkeää”, emeritus arkkipiispa John Vikström sanoi. Pekka Fali Kuva: Viestilehtien arkistoOULU (MT)
Peli kulkee, kun on rentoutta, kun ei aseteta liikaa vaatimuksia, kun on innostusta – ja kun peli on reilua. Siinä jalkapallon ystävän, emeritus arkkipiispa John Vikströmin vihjeitä parempaan työelämään. Hänen mukaansa ihmisellä on tarve tehdä työtä sellaisten asioiden puolesta, joita hän pitää hyvinä.
Vikström puhui aiheesta hyvinvointifoorumissa Oulussa. Samassa tilaisuudessa Työterveyslaitoksen pääjohtaja Harri Vainio painotti johtamisen merkitystä työhyvinvoinnille. Hänen mukaansa työhyvinvointiin lisätty euro voi tuoda kuusi euroa takaisin.
”Jos ihminen ei voi työssään hyvin, työn tuottavuus ei kehity eikä innovaatioita synny. Siksi työhyvinvoinnin pitäisi olla tärkeimpiä kehittämiskohteita joka yrityksessä.”
Arkkipiispa Vikströmin listaan hyvän pelin edellytyksistä kuului innostus. Se syntyy, kun tiedetään miksi työtä tehdään, ja se koetaan mielekkääksi.
Reilussa yhteisössä sitoudutaan työpaikan arvoihin. Luottamus pitää yhteisöä koossa, niin perhettä kuin yhteiskuntaa tai finanssimaailmaakin.
”Pitää hyväksyä myös häviämisen mahdollisuus”, Vikström sanoi.
”Vain vaikeuksissa opitaan uutta. Kriisi on uhka ja mahdollisuus.
Syövän kanssa eläminen on vaikeaa, mutta se hyvä puoli siinä on, että se pysäyttää. On ajateltava, mikä on tärkeää ja mikä vähemmän tärkeää.”
Vainio puhui johtamisen merkityksestä, Vikström paimenen tehtävistä.
”On tiedettävä, missä on paimenen oikea paikka. Joskus pitää kulkea edellä ja näyttää tietä.”
Toisessa tilanteessa vaaditaan ehkä kulkemista lauman keskellä, kuuntelemista ja rohkaisemista.
Viimeisenä kulkeva paimen pitää huolta siitä, että kukaan ei jää jälkeen. Tarpeen vaatiessa hän kantaa väsyneitä.”
Vikströmin mukaan hyvä johtaja ei vaadi alaisiltaan tuloksia liian nopeasti, vaan hänellä on aikaa odottaa.
Lyhytnäköisyys on ongelma.
”Kaikkea on nyt saatava nopeasti: tulosta, terveyttä, tyydytystä. Se johtaa ryöstöviljelyyn. Ryöstöviljely johtaa uupumiseen.”
Vaikka Vainio kannusti sijoittamaan työhyvinvointiin, hän varoitti ”humppa hömpästä”.
”Mikä tahansa toiminta ei tuo hyvää tulosta. Pelkästään lääkäripalveluiden tarjoaminen sairastuneille ei liioin riitä. Pitää osata tehdä oikeita asioita.”
Vainion mukaan työhyvinvointiin pitäisi kiinnittää huomiota myös siksi, että työelämään tulevat nuoret sukupolvet saataisiin motivoitua ja sitoutettua.
Ongelma on, että johtajat ovat tehneet työuransa erilaisessa työkulttuurissa kuin nuoret.
”Vanhempi sukupolvi on työorientoitunutta. He ovat eläneet maailmassa, jossa tehdään työtä ja kaadutaan saappaat jalassa. Työelämältä ei ole vaadittu laatua. Nuoremmat sukupolvet odottavat, että työkulttuurissa otetaan huomioon ihmiset”, Vainio pohti.
Kun teollistuva Suomi alkoi maksaa sotakorvauksia, tärkeää oli, että ei sairastu, joudu tapaturmaan tai kuole työssään. Sitten alettiin arvioida ja hallita työhön liittyviä riskejä. Nyt pitäisi siirtyä riskien hallinnasta motivoimiseen ja innostamiseen.
JOUKO RÖNKKÖ
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
