Jätevoimalat vähentävät jätteiden vientiä ulkomaille

Kuva: Kimmo Haimi

Tarkoitus on, että kotimaan polttokapasiteetti saadaan riittäväksi vuoteen 2016 mennessä, jotta yhdyskuntajätteet pystytään käsittelemään kotimaassa. Tietysti tähän saattaa tulla siirtymäaikaa, jos kaikki voimalat eivät valmistu ajallaan, sanoo ylitarkastaja Kaija Rannikko Suomen ympäristökeskuksesta (Syke).

Suomessa toimii tällä hetkellä seitsemän kotitalouksien jätteitä polttavaa voimalaa. Lisäksi kaksi valmistuu kahden vuoden sisällä ja yksi on suunnitteilla.

Jätelaitosyhdistys arvioi, että kuntien vastuulla olevasta yhdyskuntajätteestä hyödynnetään tänä vuonna noin 80 prosenttia ja ensi vuonna jo 90 prosenttia kierrättäen tai energiaksi.

Jätteen hyödyntämistä on lisätty nopeasti. Vielä vuonna 2008 noin puolet kotitalouksissa ja palvelualoilla syntyvästä vajaasta kolmesta miljoonasta yhdyskuntajätetonnista päätyi kaatopaikoille. Nyt sama määrä jätettä on tarkoitus ohjata voimaloihin, jotka tuottavat siitä sähköä ja lämpöä.

Ainoastaan hyvin pieni määrä kotitalouksien jätteistä menee jatkossa kaatopaikalle. Se on sellaista jätettä, jota ei voi kierrättää tai ohjata voimaloihin, sanoo kehityspäällikkö Timo Hämäläinen Jätelaitosyhdistyksestä.

Viime vuosina osa kotitalouksien polttokelpoisesta jätteestä on jouduttu viemään ulkomaille, koska Suomessa ei ole ollut tarpeeksi kapasiteettia sen hyödyntämiseksi.

Sekä Lounais-Suomeen että Pohjois-Savoon on valmistumassa lähivuosina voimalat. Jätelaitosyhdistys arvioi, että vuoden 2025 jälkeen kotitalouksien yhdyskuntajätettä ei enää viedä ulkomaille lainkaan.

Jätteiden vientiluvat myöntävä Syke kertoo, että näiden kahden alueen lisäksi Ahvenanmaalta on perinteisesti viety noin 50 000–60 000 tonnia yhdyskuntajätettä käsiteltäväksi Ruotsiin.

Suomesta on viime aikoina viety ulkomaille vuodessa noin 120 000 tonnia jätettä, jonka siirtämiseen tarvitaan Syken lupa. Suomeen myös tuodaan lähes saman verran jätettä. Määrään sisältyy muutakin kuin yhdyskuntajätettä.

Suomalainen jäte viedään pääasiassa Ruotsiin ja Viroon. Suomeen tuleva jäte on paljolti Venäjältä tulevaa puujätettä, jäteöljyjä ja metalleja. Luvanvaraisen jätteen lisäksi rajan yli liikkuu niin sanottua vihreää jätettä, kuten lajiteltuja metalleja, keräyspaperia ja muovia, joiden siirtämiseen ei tarvitse lupaa.

Jätteen siirtelyn syynä on Rannikon mukaan se, ettei mailla ole kapasiteettia hoitaa itse kaikkia jätteitään.

”Esimerkiksi Suomessa ei ole lyijysulattoa, jossa lyijyakut voisi käsitellä. Sen sijaan ne sulatetaan lyijyksi Virossa ja Ruotsissa.”

Rannikko sanoo, että luvanvaraisesti liikkuvasta jätteestä noin 95 prosenttia hyödynnetään.

”Esimerkiksi viennissä olevat metalliteollisuuden lietteet ja pöly erotellaan terästehtaalla Ruotsissa ja käytetään uudelleen. Käsitelty puu puolestaan hyödynnetään paljolti energiana.”