Selvityshenkilöt esittävät suuria muutoksia kuntien talouteen – valtionosuuksien rukkaamisessa mukana tuulimyllyt ja asukastiheys
Kokonaisuuteen liittyy väistämättä myös kuntarakenteen uudelleen miettiminen, selvityshenkilöt sanovat.
Yksi ehdotetuista muutoksista liittyy siihen, että kuntien tuuli- ja aurinkovoimaloista saamia tuloja tasattaisiin jatkossa kuntien kesken kuten ydinvoimaloiden kohdalla on nyt. Kuva: LEHTIKUVA / TOMI HIRVINENKuntien valtionosuusjärjestelmän uudistusta selvittäneet Arto Sulonen ja Eero Laesterä esittävät raportissaan järjestelmään useita muutoksia. Niillä olisi suuria vaikutuksia yksittäisten kuntien valtionosuuden määrään.
Suurimmat vaikutukset aiheutuisivat sote-uudistuksen tasauselementtien poistamisesta, verotuloihin perustuvan valtionosuuden tasauksen laskentatavan muuttamisesta, asukastiheyden perusteella maksettavan valtionosuuden poistamisesta ja kaksikielisyyden perusteella maksettavan valtionosuuden laskentatavan muutoksesta.
Lisäksi saaristolain uudistamista koskevat ehdotukset merkitsisivät toteutuessaan varsin suuria muutoksia monen kunnan valtionosuuksiin.
Selvityshenkilöt katsovat, että näitä muutoksia olisi välttämätöntä tasata uudistukseen sisältyvällä järjestelmämuutoksen tasauksella. Tasauserät olisivat monissa kunnissa suuria ja pysyviä.
Yksi kiistanalainen kysymys poliittisessa keskustelussa on ollut, pitäisikö tuuli- ja aurinkovoimaloista saatuja tuloja tasata kuntien kesken. Tällä hetkellä niistä saatuja kiinteistöverotuloja ei huomioida tasauksessa, vaikka ydinvoimalat huomioidaan. Raportissa esitetään, että kiinteistövero otettaisiin jatkossa huomioon kaikkien voimalaitosmuotojen osalta vastaavalla osuudella.
Valtionosuusjärjestelmän tarkoitus on osaltaan varmistaa, että kunnilla on riittävästi rahaa täyttää lakisääteiset tehtävänsä.
Suurimmissa ongelmissa ovat pienet, ikääntyneet ja asukasluvultaan taantuneet kunnat.
Selvityshenkilöt katsovat myös, että mahdollisimman pian pitäisi aloittaa kuntien tehtävien ja rahoituksen uudelleen ohjelmointi. Tätä perustellaan sillä, että ne ovat muuttuneet täysin sote-uudistuksen toteuduttua. Palveluntarve ja toimintaympäristö ovat muuttuneet erilaisiksi ja kuntien keskenkin ristikkäisiksi.
”Tähän kokonaisuuteen liittyy väistämättä myös kuntarakenteen uudelleen miettiminen – tai ainakin se, tekevätkö kaikki kunnat edes minimissään lakien säätämänä samoja asioita”, raportissa todetaan.
Selvityshenkilöiden mukaan suuri osa kunnista ei pysty rahoittamaan palveluissa ylimenevää laatua tai kasvattamaan palveluiden laajuutta. He katsovat, että suurimmissa ongelmissa ovat pienet, lähes poikkeuksetta ikääntyneet ja asukasluvultaan taantuneet kunnat, joissa palveluita on vain ydinkeskustassa ja sielläkin ne täyttävät korkeintaan lain säätämän minimin.
Nämä kunnat eivät saa veroprosenttiaan korottamalla kerätyksi sellaisia uusia tulovirtoja, joilla epätasapaino palveluissa saataisiin kurottua vähemmän verottavien kasvukuntien tasolle.
”Tätä "pirullista" ongelmakokonaisuutta ei saada korjattua nykyisellä kuntien rahoituksella, ei tällä palveluvalikoimalla – eikä välttämättä nykyisellä kuntarakenteella”, raportissa todetaan.
Raportin kerrotaan sisältävän runsaasti elementtejä, joista sekä poliittiset päätöksentekijät että kuntatoimijat ovat eri mieltä.
Valtionosuusjärjestelmän uudistaminen on kirjattu Petteri Orpon (kok.) hallituksen ohjelmaan. Kunta- ja alueministeri Anna-Kaisa Ikonen (kok.) ilmoitti lokakuussa, että uudistusta lykätään vuodella eteenpäin. Alun perin se piti saada voimaan vuonna 2026, nyt tavoite on vuodessa 2027.
Ikonen perusteli lykkäystä myöhemmin STT:lle asian monimutkaisuudella ja halulla tehdä uudistus huolellisesti. Hän myönsi myös, ettei asian käsittely ennen ensi kevään kuntavaaleja olisi ollut helppoa.
Selvityshenkilöt toteavat raportissaan, että malliin ei ole otettu poliittisella tasolla kantaa. Raportin kerrotaan sisältävän runsaasti elementtejä, joista sekä poliittiset päätöksentekijät että kuntatoimijat ovat eri mieltä.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
