Kiinteistöjen verotusarvo tuplaantuu
Kiinteistöverot yllättivät jo kerran Pakasen tilalla. Mikael Tammirinne ja Pauliina Pakkasmaa uskovat kaupungin käyttävän tilaisuutta hyväkseen verotusarvojen kohotessa. Ville-Petteri Määttä Kuva: Viestilehtien arkistoKiinteistöjen verotusarvojen laskentaperusteita tarkistetaan valtioneuvoston rahoittamassa hankkeessa. Kiinteistöjen verotusarvot tulevat keskimäärin vähintään kaksinkertaistumaan.
”Rakentamiskustannukset ovat laskentaperusteita huomattavasti korkeammat. Samoin on käynyt maapohjille”, kertoo valtiovarainministeriön finanssineuvos Elina Pylkkänen.
Tarkoituksena on päivittää järjestelmä, joka reagoi liian hitaasti tonttihintojen ja rakentamiskustannusten muutoksiin.
Hanke valmistuu aikaisintaan ensi vuonna, ja uudet verotusarvot otetaan käyttöön 2018–2019.
”Näppituntuma on, että verotusarvot ovat vähintäänkin 50 prosenttia liian matalat”, Pylkkänen toteaa.
Muutoksen tavoitteena on taata tasapuolisuuden toteutuminen verotuksessa eri puolilla Suomea. Vaikutuksia verotuksen suuruuteen tasataan korjaamalla veroprosenttia. Siirtymäaika auttaa verotettavia sopeutumaan ja kuntia arvioimaan talouttaan.
Kiinteistöverot tuottivat 1,36 miljardia euroa vuonna 2013.
Uusi hallitus hakee julkiselle sektorille sadan miljoonan euron lisätuottoja kiinteistöverosta. Kunnat saavat päättää kiinteistöverosta valtion asettamissa rajoissa.
Verotusarvojen tarkistuksella ei lisätuottoja haeta. Kuntien kuralla oleva talous saattaa kuitenkin houkuttaa niitä hyödyntämään tilannetta laskemalla prosentteja arvostuksen muutosta hillitymmin.
”Olisi tietenkin ihan hyvä, jos kunnat pystyisivät käyttämään myös tätä välinettä tulojensa tasapainottamiseksi”, Pylkkänen miettii.
Hän kuitenkin muistuttaa, ettei hankkeen tavoitteena ole ujuttaa kiinteistönomistajille korotuksia. Vielä ei tiedetä, mihin verotuksen vaihteluvälit asettuvat.
Viimeksi kiinteistövero nousi kuluvan vuoden alussa. Hyväksymistään odottaa myös lakiesitys, joka sallii kuntien nostavan vapaa-ajan kiinteistöjen verotusta entisestään yli vakituisten asujien maksaman määrän.
”Automaattisesti se ei minkään kunnan tai minkään kesämökin veroa korota, mutta kunnalla on siihen mahdollisuus, mikäli siihen on tarvetta.”
Mikäli kunnat malttavat laskea veroprosenttia verotusarvon muutosta vastaavan määrän, on tuloksena tasa-arvoisemmin verottava Suomi.
Vanhalla arvostusjärjestelmällä ei riitä notkeutta reagoimaan kiinteistöjen hintojen kasvutahtiin.
Nopeammin arvonmuutoksiin reagoivan järjestelmän myötä myös uudet bussilinjat ja valokaapeliyhteydet näkyisivät nopeasti paitsi kiinteistöjen arvossa myös kunnan kirstussa.
Syrjäseuduilla maksetaan kasvukeskuksia kovempaa kiinteistöveroa suhteessa maan arvoon. Hitaasta hinnannoususta johtuen kiinteistöjen verotusarvot ovat siellä lähempänä todellisuutta kuin kehä kolmosen sisällä
”Voi olla jopa niin, että on eri prosentit eri puolille maata. Hinnat kehittyvät niin eri tahtia esimerkiksi pääkaupunkiseudulla verrattuna muuhun Suomeen”, arvioi Pylkkänen.
Olli Toivanen
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
