KANSAN SUUSTA Vanhetessa rikastuu
Vanhuus ei tule yksin, se tuo vaivat tullessaan.
Yskässä se on vanhan nauru, väittää sanonta Suomesta. Karjalassa tuumittiin, että vähät se vanhus ilosta, kunhan olisi lämmintä. Vanhuus köyristää selän ja ”pannoo hiljoo kävelemmään”, sanottiin Vieremällä.
Varovaisesta askelluksesta huolimatta vanhus voi kaatua ja loukata itsensä. Miksi näin käy, sitä selittää latvialainen sananparsi: kun lapsi kaatuu, Jumala tuo höyhenpatjan alle, kun vanhus kaatuu, piru tuo risukarhin.
Mutta vanhuus tuo mukanaan myös viisautta, jota nuorempien on hyvä kuunnella. Pyydä vanhusta, kun tarvitset arvostelukykyä, sanottiin Japanissa. Vanhus perheessä on jalokivi, kiteytettiin Kiinassa.
Tasapainoiset vanhukset osaavat laskea vanhenemisestaan leikkiä. 122-vuotiaaksi elänyt ranskatar Jeanne Calment vitsaili viimeisinä vuosinaan, että hänellä on vain yksi ryppy, ”ja istun sen päällä”.
Suomalainen sananparsi kertoo, että vanhetessa rikastuu, kun on hopeata hiuksissa ja kultaa hampaissa. Pessimistisempi tulkinta kertoo, että kun hiukset harmaantuvat, elämänjano sammuu.
Vanhusten kunnioittamisen soisi nousevan arvoon. Arabit varoittivat pilkkaamasta vanhusta, sillä pilkkaaja itse tulee kerran vanhaksi. Japanissa kehotettiin kohtelemaan vanhusta kuin omaa isää.
TOPI LINJAMA
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
