Jäädytetään kiinteistötunnukset
Nykyinen kiinteistörekisterimme perustuu yli puolen tuhannen vuoden takaisiin asumakyliin, joissa asuvat talonpojat Ruotsin kruunu laittoi verolle.
Westeråsin valtiopäivillä 1524 Kustaa Vaasa sai säädyiltä oikeuden pitää yksityiskohtaisia veroluetteloita, joihin merkittiin pitäjittäin ja kylittäin, kuinka monta vero-, kruunun- ja rälssitalonpoikaa kussakin läänissä oli.
Vuonna 1689 määrättiin, että henkikirjoittajan pitämä maakirja tuli olemaan taloittain pidettävä luettelo, jossa jokaisen talon tunnusmerkiksi tuli sen kylä, nimi ja numero.
Kun isojakoja oli alettu toimittaa, läänien maanmittauskonttoreissa määrättiin pidettäväksi rinnakkaista maakirjarekisteriä, josta sitten vuoden 1895 asetuksella tuli maarekisteri, joka laadittiin kunnittain ja kylittäin.
Kun rekisteri muutettiin sähköiseksi, piti myös kylille ja kunnille keksiä numerot.
Vähän aikaa elettiin vaihetta, jolloin me ihmiset käytimme nimiä ja kone numeroita.
Nyt kiinteistöillä on jo kauan ollut omaa henkilötunnustamme vastaava kiinteistötunnus, joka muodostuu väliviivoineen kunnan, kylän, talon ja tilan numerosta.
Nimet ovat jääneet meille historiallisiksi soinneiksi, jotka ovat mukavia ja tarpeellisia identiteettimme kannalta.
Setäni omistama tila oli Sippolan kunnan Haapalan kylässä Kymen lääniä.
Perin myöhemmin – ilman omia ansioitani – palan tuota maata sen takia, että setäni uhrasi henkensä meidän puolestamme talvisodassa.
Kun pala rekisteröitiin, sen väitettiin olevan Anjalankosken kunnan Haapalan kylässä eikä läänistä puhuttu enää mitään.
Nyt kaverini väitti, että se on siirretty Kouvolan kaupunkiin. Sitä en kyllä usko, koska jo kansakouluopettajani neuvoi, että maata ei voi siirtää.
Kaikille avoimesta paikkatietoikkunan karttaikkunasta näin, että kiinteistötunnusta on ropeloitu eikä Maanmittauslaitos ole kertonut siitä minulle halaistua sanaakaan.
Länsimaisissa demokratioissa on ollut tapana, että esineen omistajalle kerrotaan siihen tehdyistä muutoksista. Meille olisi tullut lähettää uudet rekisteriotteet joka kerta muutosten jälkeen.
Onkohan kylän nimikin muutettu? En tiedä, koska tuhat vuotta julkisena olleesta maanomistuksesta huolimatta en pääse katsomaan rekisteriä.
Peltolohkorekisterijärjestelmässä lohkonumerot jäädytettiin. Esimerkiksi Sastamalassa on jo kymmenen vanhaa peruskuntaa. Lohkonumeroista voi edelleen päätellä, mikä pala on vanhaa Äetsää, Mouhijärveä ja niin edelleen.
Viljelijöiden ei ole tarvinnut muutella lohkonumeroita, mikä on ollut suuri helpotus raskastakin raskaammaksi käyvässä tukihallintobyrokratiassa.
Palataan otsikkoon ja käännetään sanajärjestys päinvastaiseksi. Huomasin juuri nyt, että maanmittauslaitos kertoo verkkosivuillaan jäädyttävänsä kiinteistötunnukset.
Jo vuoden 1897 johtosäännöllä määrättiin, että maakirjassa tilan siirtämistä kylästä toiseen sekä sen numeron muuttamista on vältettävä.
Veronmaksajana ja niiden puolesta, joilla on jopa kymmeniä kiinteistöjä, on kysyttävä, että olisiko kiinteistötunnukset jo aikoja sitten voitu jäädyttää.
Niilo Puhakka
Siilinjärvi
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
