Päätoimittajan kommentti: Keskustan voitto odotettua pienempi, porvarihallitus todennäköinen

Keskusta pääsee kilpailuttamaan kakkots ja kolmosta. Kuva: Jaana Kankaanpää

Kokoomus, perussuomalaiset ja SDP pystyivät loppukampanjan aikana viemään keskustan ääniä taistelussaan kakkospaikasta.

Keskustan puheenjohtaja Juha Sipilä saa kuitenkin selvän mandaatin pääministeriksi.

Perussuomalaiset pystyi kirimään ennakkoäänestyksen jälkeen ja nousi vaalipäivänä kokoomuksen rinnalle. SDP taas putosi ennakkoäänien jälkeen.

Kokoomuksen ja perussuomalaisten tulos merkitsee sitä, että porvarihallitus on todennäköinen mutta ei varma. Hallituksen pääpuolueita olisivat silloin keskusta, perussuomalaiset ja kokoomus.

Lopullisesti hallituspohja selviää vasta neuvotteluissa. Sipilä tulee arvioimaan, kenen kanssa raskaista päätöksiä syntyy ja kenen kanssa ei. Olennaista on luottamus, jota hän testaa neuvotteluiden aikana.

Myös RKP on edelleen todennäköinen hallituspuolue. Puoluetta tarvitaan pohjoismaisen puolustusyhteistyön takuumieheksi. Pohjoismaista yhteistyötä varten tarvitaan ruotsinkielen taitoa ja suhteita, joista molemmista on pulaa muissa porvaripuolueissa.

Vihreät ja vasemmistoliitto jäävät todennäköisesti oppositioon. Niitä ei erityisemmin haluta muissa puolueissa mukaan viime hallituksen kokemusten vuoksi.

SDP:n tulos jäi historiallisen heikoksi, että keskustelu puheenjohtaja Antti Rinteen asemasta voi alkaa hyvinkin pian. Rinne epäonnistui selkeästi kampanjan loppusuoralla.

Myös kokoomuksen puheenjohtaja Alexander Stubb joutuu tappion jälkeen miettimään, haluaako hän jatkaa puolueen johdossa. Nopeaa lähtöä ei ole kuitenkaan odotettavissa. Stubb on korostanut, että vaalit ovat tulosurheilua, ja kokoomuksen tulos ei ollut häävi.

Vaalitulos on selkeä maakuntien ja maaseudun voitto. Maalaisliiton perilliset – keskusta ja perussuomalaiset – ovat saamassa lähes 40 prosenttia äänistä. Kummallakin on vahva alkiolainen alkujuuri. Perussuomalaisten edeltäjä oli SMP, joka erkani maalaisliitosta, keskustan edeltäjästä, vuonna 1959, kun Veikko Vennamo lähti puolueesta henkilöriitojen vuoksi.

Perussuomalaisissa on yhä vahva SMP-suuntaus, mutta on muutakin. Esimerkiksi maahanmuuttokriittisyys on vastoin monen evakon SMP:n perintöä.

Vaalitulos tarkoittaa, että edellisen hallituksen pääkaupunkiseutua painottava Pisara-politiikka on ohi. On syytä olettaa, että seuraava hallitus ei tee edeltäjänsä lailla Helsingin seutua suosivaa ”Pisara-politiikkaa”, vaan pyrkii määrätietoisesti kehittämään koko maata ja myös maaseutua.

Seuraavan vaalikauden suuri sana on biotalous, johon tuleva pääministeri Juha Sipilä uskoo vahvasti. Suomen kasvua rakennetaan määrätietoisesti biotalouden varaan. Myös yrittäjyys ja sen vahvistaminen nousevat vahvasti esille. Tämäkin kumpuaa Sipilän henkilökohtaisista yrittäjäkokemuksista.

On odotettavissa, että Sipilä käynnistää epäviralliset tunnustelut hallituspohjasta ja –ohjelmasta sekä yhteiskuntasopimuksesta jo alkavalla viikolla. Hän on yhteydessä myös keskeisiin etujärjestöihin ja kysyy heiltä, miten he haluavat parantaa Suomen kilpailukykyä ja luoda uusia työpaikkoja.

Kirjoitusta on muokattu tuloslaskennan edetessä.