Pekka Toveri: Venäjän johdon raivo purkautuu kostoiskuihin, näin hän arvioi ydinaseen käyttöä
Puolustusvoimien ex-tiedustelupäällikkö sanoo Ukrainan tarvitsevan lisää kalustoa ohjustentorjuntaan.
Venäjän presidentti Vladimir Putin vieraili Punkaharjulla 27. heinäkuuta vuonna 2017. Kuva: Lari LievonenMaanantaina aamuyöllä alkaneet ohjusiskut Kiovaan ja muihin asutuskeskuksiin eivät yllättäneet pääesikunnan entistä tiedustelupäällikköä, kenraalimajuri evp. Pekka Toveria.
”Ne ovat sitä mitä ounasteltiinkin tapahtuvan ukrainalaisten Kertšinsalmen sillalle tehdyn iskun jälkeen.”
Lauantai-aamun räjähdys vahingoitti Venäjälle tärkeää huoltoreittiä mantereelta Krimille. Venäjän ensimmäiset kostoiskut alkoivat vuorokauden sisällä Zaporižžjan kaupunkiin.
Maanantaiaamuna uusi ohjusisku kohdistui myös aivan Kiovan keskustaan keskelle aamuruuhkaa vaatien useita kuolonuhreja.
”Kun Venäjällä ei ole sotilaallista voimaa ja kykyä kohdentaa niitä Ukrainan asevoimiin, niin sitten sitä käytetään ukrainalaisia siviilejä ja siviilikohteita vastaan. Tämä kertoo Venäjän omasta kyvyttömyydestä.”
Toverin arvio on, että iskut siviilikohteisiin kertovat myös Venäjän johdon raivosta, kun sotatoimissa on tullut takapakkia.
Ukraina on Toverin mukaan kuitenkin onnistunut ampumaan alas useita satoja Venäjän risteilyohjuksia, ennen kuin ne ovat ehtineet päästä kohteisiinsa.
”Putinilla ei ole olemassa punaista nappia.”
”Ukraina on pystynyt torjumaan ajoittain jopa 50 prosenttia näistä Venäjän ohjusiskuista.”
Kaksi ongelmaa vaikeuttaa vastaavien iskujen torjuntaa.
”Ukrainalla ei ole kuitenkaan niin paljon uusia ja moderneja ohjustorjuntajärjestelmiä kuin tarvittaisiin.”
Jos isku on laaja, jotkut ohjukset pääsevät lopulta kohteeseensa. Lisäksi erityisesti venäläisten moderneja Iskander-ohjuksia on vaikea saada torjuttua.
Maanantaisen iskun ohjusmääräksi kerrottiin 75, joista Ukrainan ohjuspuolustus pystyi torjumaan 41 ennen niiden iskeytymistä kohteisiinsa.
Pekka Toveri pitää edelleen pienenä todennäköisyyttä sille, että Venäjän presidentti Vladimir Putin käyttäisi taktista ydinasetta Ukrainassa. Ydinsota ei ala yhden miehen sormiliikkeellä.
”Putinilla ei ole olemassa punaista nappia.”
Ydinaseen käyttöönotto vaatii asevoimien komentajan ja puolustusministerin mukaan, jotta valmistelu tarvittavine koodeineen lähtee käyntiin.
Riski matalatehoisen ydinaseen käyttämiseen ei Toverin arvion mukaan ole kasvanut, vaikka Putin on kohdannut painetta Venäjällä tehdä jotain ratkaisevaa sodan voittamiseksi.
Esimerkiksi USA on kertonut voivansa vastatoimena tuhota Venäjän laivastoa tavanomaisin asein Mustallamerellä, mikäli ydinasetta käytettäisiin Ukrainassa.
Toverin arvio on, että Venäjän heikon sotamenestyksen takia länsimaissa joudutaan jatkossa varautumaan Nordstream-kaasuputkia vastaan tehtyjen sabotaasien kaltaisiin iskuihin.
Suomessa Venäjä on muiden länsimaiden tavoin tiedustellut vuosien ajan tärkeiden infrarakenteiden toimintaa.
”Nämä ovat osa hybridisodankäyntiä, jossa on vaikea todistaa ketään varsinaiseksi syylliseksi tekoon.”
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
