Yli kymmenen maakuntaa aloittaisi sote-valinnanvapauden etuajassa

Sosiaali- ja terveysvaliokunnan puheenjohtja Krista Kiuru (sd.) ei osannut kertoa tiistaina valiokunnan aikataulua sote-lain käsittelylle. 

Kuva: Jukka Pasonen

Suurin osa maakunnista on valmis aloittamaan sosiaali- ja terveyskeskusten (sote-keskusten) valinnanvapauden jo ennen hallituksen esittämää vuotta 2022. Kaikkein pisimmällä on Etelä-Karjala, joka aloittaisi jo ensi vuoden alusta. Myös Keski-­Suomi ja Pohjois-Karjala ovat kärkijoukoissa.

Hitaimpia ovat Uusimaa, Varsinais-Suomi, Kanta- ja Päijät-­Häme sekä Lappi.

Maakuntien halukkuus edetä tulee esille valtiovarain- ja sosiaa­li- ja terveysminis­teriön kyselyssä muutosjohtajille.

Heiltä kysyttiin kesäkuun alkupuolella sosiaali- ja terveysuudistukseen liittyvän valinnanvapauden aikataulusta.

Sote-keskusten lisäksi kysyttiinasiakassetelin ja henkilökohtaisen budjetin käyttöönotosta sekä suun terveydenhuollosta.

Hallitus antoi tiistaina eduskunnalle vastineensa sote- ja maakuntalaista. Se totesi siirtävänsä sote-keskusten valinnanvapautta yhdellä vuodella vuoden 2022 alkuun.

Maakunta saa kuitenkin aloittaa sote-keskusten toiminnan jo vuonna 2020, jos se täyttää tarvittavat kriteerit.

Maakunta voi hakea myös määräajan pidentämistä vuoden 2023 alkuun asti.

”Valtaosa maakunnista on valmis aloittamaan toiminnan jo aiemmin kuin 2022, suurin osa 2021 aikana”, perhe- ja peruspalveluministeri Annika Saarikko (kesk.) sanoo.

Asiakassetelit ollaan maakunnissa valmiit ottamaan käyttöön vuosina 2020–2021, samoin henkilökohtainen budjetti. Tosin Etelä-Karjala olisi valmis henkilökohtaiseen budjettiin tämän vuoden alusta.

Hallituksen mukaan asiakasseteli ja vammaisten ja iäkkäiden hoitoon liittyvä henkilö­kohtainen budjetti otetaan kuitenkin käyttöön samanaikaisesti koko maassa vasta 2021 alussa. Ennen sitä palveluita hoidetaan kuten nykyisin, maksusitoumuksilla ja palveluseteleillä.

Hallituksessa arvioidaan, että asiakkaat hakevat hoitoa asiakasseteleillä osittain maakuntansa ulkopuolelta. Samoin iäkäs henkilö voi siirtyä henkilökohtaisen budjetin turvin hoivakotiin lähelle omaisiaan, kauas kotikunnastaan.

Suunhoidossa valinnanvapaus tulisi voimaan vuoden 2022 alusta alkaen. Maakunnat ovat kyselyn mukaan valmiit tähän vasta tuolloin. Kainuu ja Keski-Suomi aloittaisivat jo vuonna 2020.

Maakunnat korostavat pilottien eli kokeilujen käyttöä. Kaikki maakunnat aloittavat jonkin sosiaali- ja terveyspalveluiden osa-alueen pilotin, esimerkiksi asiakasseteleiden käytön. Pilotit voidaan aloittaa tosin vasta, kun sote-lait eduskunnassa on hyväksytty.

Hallituksen mukaan pilotoinnilla taataan sujuva siirtymä valinnanvapausmalliin. Pilotit toteutettaisiin vuosina 2019–2020.

Maakunnat voivat aloittaa valinnanvapauden vain, jos täyttävät kriteerit.

Kyselyyn vastanneet muutosjohtajat vastasivat kyselyyn nykylakien pohjalta, joihin kriteerit jatkossakin pääosin perustuvat.

Hallitus esittää, että maakunnan sote-rahoitusta voidaan lisätä joko maakunnan tai hallituksen aloitteesta.

”Olemme täsmentäneet lisärahoitusta niin, että se on oikeus. Aiemmin sitä pidettiin mahdollisena”, kunta- ja uudistusministeri Anu Vehviläinen (kesk.) sanoi hallituksen tiedotustilaisuudessa maanantaina.

Myös rahoituksen kokonaistasoa voidaan nostaa, jos yleinen taso osoittautuu liian alhaiseksi.

”Se tulee käyttöön vain siinä tapauksessa, että valtion rahoitus todettaisiin useissa maakunnissa riittämättömäksi”, Vehviläinen sanoo.

Tasoa voidaan tarkastella, jos ongelmia on kahdeksassa maakunnassa tai maakunnissa, joiden väkiluku yhteensä ylittää 40 prosenttia Suomen väestöstä.

Hallitus pohti soten rahoitusta vastineeksi eduskunnan perustuslakivaliokunnan kritiikkiin sotesta.

Valiokunnan mielestä uudistuksen aikataulu oli liian tiukka ja rahoitus niukka.

Perustuslakivaliokuntaa häiritsi kustannusten nousun rajoittaminen 0,9 prosenttiin vuodessa. Se ei uskonut kaikkien maakuntien pysyvän rajoissa.

Tällä hetkellä kustannukset nousevat 2,4 prosenttia vuodessa.