Lämmin sää sai Länsi-Suomen joet nopeaan nousuun — haastavin tilanne Pohjanmaalla
Pohjanmaan ja Etelä-Pohjanmaan maakunnissa tulvan ennustetaan nousevan mahdollisesti lähelle vuosien 2012 ja 2013 tulvien tasoa, kertoo Suomen ympäristökeskus. Etelä- ja Lounais-Suomen jokien tulvahuiput on jo pääosin ohitettu.
Etelä-Pohjanmaan ja Pohjanmaan maakunnissa jokien tulvan ennustetaan olevan huipussaan keskiviikosta perjantaihin. Kuva: Suomen ympäristökeskusLämmin sää ja viime sunnuntain sateet ovat saaneet jokien pinnat nopeaan nousuun Länsi-Suomessa, kertoo Suomen ympäristökeskus.
Vaikein tilanne on Pohjanmaan ja Etelä-Pohjanmaan maakunnissa.
Kauhajoella tulva saattaa kastella asuintaloja. Kuluvan viikon aikana Satakunnasta Ouluun ulottuvalla alueella tulva voi kastella rantarakennuksia ja katkoa paikallisteitä.
Maanantai-iltaan mennessä Lapväärtinjoen, Teuvanjoen ja Närpiönjoen pinnat olivat nousseet noin 1,5 metriä viime sunnuntaista.
Lapväärtinjoella syntyi maanantai-iltana jääpato, jonka seurauksena muutamien asuntalojen kellareihin pääsi vettä. Myös muut lähialueen joet ovat paikoin tulvineet niin, että vesi on noussut rakennuksiin.
Satakunnassa Karvianjoen vesistössä vedenpintojen ennustetaan nousevan hyvin korkealle. Poosjärvellä rantarakennuksia voi kastua.
Etelä- ja Lounais-Suomen jokien tulvahuiput on jo pääosin ohitettu. Etelässä kuitenkin järvivedet jatkavat vielä monin paikoin nousuaan, Suomen ympäristökeskus arvioi.
Esimerkiksi Lohjanjärven ennustetaan olevan huipussaan vasta huhti-toukokuun vaihteessa. Sen pinnan ennustetaan nousevan keskimääräistä korkeammalle, minkä seurauksena vahinkojakin voi Lohjan alueelle muodostua.
Lapissa lunta on runsaasti, ja alueelle saattaa kehittyä vaikea tulvatilanne. Koko Oulun eteläpuolisessa Suomessa on lunta ollut selvästi keskimääräistä enemmän.
Lunta on edelleen runsaasti Pori–Lappeenranta-linjan pohjoispuolella. Tällä alueella järvien ennustetaan nousevan paikoin huomattavasti tavanomaista korkeammalle.
Keski- ja Itä-Suomessa vesien ennustetaan nousevan paikoin jopa kerran 10 vuodessa tai harvemmin esiintyvälle tasolle, Suomen ympäristökeskuksesta todetaan.
Pielisen pinta on jo tällä hetkellä tavanomaista korkeammalla. Runsaat lumien sulamisvedet tuovat kevään edetessä Pieliseen keskimääräistä suuremman vesimäärän. Vastaava tilanne on myös Päijänteellä ja Kallavedellä.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat



