Yhteismetsä tuottaa puuta tehokkaasti
Toiminnanjohtaja Jarmo Korhonen on tyytyväinen tukin kertymään Jokilammen harvennusleimikolla. Pekka Fali Kuva: Viestilehtien arkistoKUUSAMO (MT)
Kuusamon yhteismetsästä lähtee puuta sahoille ja tehtaille kuusi rekkakuormaa päivässä. Tämän vuoden mittaan kuutioita kertyy 100 000 ja ensi vuonna 115 000. Se on noin 40 prosenttia Kuusamon yksityismetsien hakkuista – kaksi kertaa enemmän kuin hakkuusuunnitteen mukainen osuus.
Yhteismetsän toiminnanjohtaja Jarmo Korhonen sanoo tehon johtuvan hyvästä metsänhoidosta ja siitä, että suuri, itsenäinen toimija pystyy hakkaamaan suunnitelman mukaan myös huonoina vuosina.
Metsien tehokas käyttö ei ole pienentänyt metsävaroja – päinvastoin. Vuonna 1962 puustoa laskettiin olevan 4,25 miljoonaa kuutiota ja nyt lähes 5 miljoonaa kuutiota.
Tehokas käyttö tuottaa mukavasti rahaa. Osakkaille jaetaan nettona 1,7–2 miljoonaa euroa vuodessa. Lisäksi metsien arvo nousee, kun niitä hoidetaan hyvin.
Leikkimielellä voisi sanoa, että Kuusamon metsissä kulkija astuu joka viidennen askeleensa yhteismetsän alueelle.
Yhteismetsällä on Kuusamossa noin 78 000 hehtaaria metsää, ja koko Kuusamon metsäpinta-ala on 433 000 hehtaaria.
Yhteismetsällä on metsää myös Suomussalmen ja Taivalkosken puolella.
Yhteismetsä laajenee ostojen ja uusien metsätilojen liittymisten kautta. Sopivia metsätiloja ostetaan jatkuvasti. Nykyään myös vaihdetaan metsämaata yhteismetsän osuuksiin.
”Erityisesti perinnönjaossa yhteismetsään liittyminen on erinomainen ratkaisu”, Korhonen sanoo. Omaan metsään säilyy suhde yhteismetsän kautta, mutta huoli omaisuuden hoidosta siirtyy ammattilaisille.
Jos perilliset haluavat, he voivat jakaa osuuksia keskenään tai myydä niitä.
Yhteismetsään liittyminen on erityisen hyvä ratkaisu, kun asutaan kaukana omasta metsästä. Samoin silloin, kun ajan tai osaamisen puute estävät hoitamasta itse metsää. Halutessaan metsänomistaja voi jättää itselleen ”puuhapalstan”.
Yhteiskunnan ja puuhuollon kannalta tärkeintä on, että yhteismetsän avulla tilojen pirstoutuminen perinnön jaossa vältetään.
Mikä tahansa metsä ei kuitenkaan yhteismetsää kiinnosta. Sopivimpia ovat yhteismetsän nykyisten metsien lähellä olevat tai riittävän suuret alueet. Ja hinnastakin pitää päästä sopimukseen.
Viime vuosituhannen puolella lisämaita ostettiin varsin varovaisesti. Korhosen mukaan keskityttiin ehkä turhankin paljon vain yhteismetsään rajoittuviin metsiin. Nyt riittää, että tila soveltuu hyvin metsätalouden harjoittamiseen.
”Osakkaiden etu sen ratkaisee.”
Viime vuonna osakkaiden edun mukaista oli hankkia lisämaata 800 hehtaaria. Nyt vireillä on neuvotteluja kymmenien metsänomistajien kanssa. Korhonen arvioi, että näiden metsiä liitetään yhteismetsään ehkä 3 000 hehtaaria parin vuoden kuluessa.
JOUKO RÖNKKÖ
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
