Etujärjestöt vaativat lisää vauhtia normitalkoisiin
Hallituksen normitalkoot ovat päässeet hyvään vauhtiin, mutta turhissa säädöksissä on paljon vielä perattavaa.
MTK:n maatalousjohtaja Minna-Mari Kaila sanoo, että nitraattiasetuksen päivitys on hyvä esimerkki siitä, miten olemassa olevia asetuksia on pystytty purkamaan.
Kaila on tyytyväinen hallituksen suunnitelmiin. Varsinkin maataloushallintoa koskevaa lainsäädäntöä ja työtaakkaa pitäisi perata.
Työ on haastava, koska monet säädökset ovat sidoksissa EU-lakeihin. MTK on lähestynyt asiasta EU:n komissiota ja maatalouskomissaari Phil Hogania.
MTK on esittänyt, että esimerkiksi valvonnoista aiheutuvia sanktioita pitäisi kohtuullistaa. EU:ssa maataloustukien valvontaa pitää kohdistaa riskiperusteisesti tiettyihin jäsenmaihin.
Normipöhinästä huolimatta hyvät periaatteet ovat myös välillä unohtuneet.
”Liikennetraktorien ajokorttilainsäädäntöuudistus on tästä hyvä esimerkki. Lakiesitys ei vastaa ollenkaan normitalkoiden henkeä”, Kaila huomauttaa.
”Uusien lakien ja asetusten vaikutuksia yrityksiin ja niiden aiheuttamaa hallinnollista taakkaa pitäisi arvioida kunnolla.”
Runsaan puolen vuoden jälkeen Juha Sipilän hallituksen normitalkoolistalle on kertynyt yli parikymmentä lainuudistushanketta, jotka ovat edenneet hallituksen esityksiksi ja eduskunnan käsittelyyn.
Mankelin läpi on vedetty sekä isoja lakikokonaisuuksia että pieniä arkisia epäkohtia, joista on aiheutunut tarpeetonta vaivaa.
MT kartoitti normiuudistuksen etenemistä viime viikolla. Parhaillaan eri ministeriöissä vireillä on useita laki- tai säädöspäivityksiä. Turhiksi katsotuista normeista ei ole pulaa.
Liikenne- ja viestintäministeriön valtiosihteeri Jari Partanen (kesk.) sanoo, että pelkästään hänen työpöydällään odottaa perkausta runsaat parisataa ehdotusta ja lisää tipahtelee.
Ministeriöt ja eduskunta keräävät myös yksittäisiä ehdotuksia.
”Ajatuksena on, että säädöksiä sujuvoitetaan, jotta saadaan talouden pyörät pyörimään ja työllisyys nousemaan”, Partanen kertoo.
Suomen Yrittäjien (SY) varatoimitusjohtaja Antti Neimala odottaa, että kaikki yrittäjyyttä haittaava lainsäädäntö perataan läpi. Hän myöntää, että harva laki on täysin turha, eikä niitä pidä moukaroida palasiksi pelkästä ilosta. Ongelmaksi on muodostunut paisuva ”sääntelymassa”.
”Yrittäjien on mahdotonta hallita kaikkea lainsäädäntöä”, hän toteaa.
Pienten yrittäjien mielestä esimerkiksi kirjanpitoa koskevat raportointivelvoitteet aiheuttavat jatkuvasti ongelmia. Aukioloaikojen vapauttaminen on SY:n mielestä malliesimerkki hyvästä päätöksestä.
Kunnat joutuvat normitalkoissa kovan haasteen eteen. Tällä hetkellä kunnilla on 610 tehtävää ja 973 erilaista velvoitetta.
Valtiovarainministeriö päivitti tuoreet luvut viime viikolla. Vuoden 2012 jälkeen valtio on määrännyt kunnille 22 uutta tehtävää ja 44 velvoitetta.
Kuntaliiton lakiasianjohtaja Arto Sulonen myöntää, että kuntasäädösten läpikäynti on valtava urakka. Tavoite on kova, sillä säästöjä pitäisi kertyä pitkällä aikavälillä noin miljardi euroa.
”Talous ei kestä, jos velvoitteet lisääntyvät koko ajan. Normitulva pitäisi katkaista”, hän sanoo.
Purettavia normeja käsitellään aina vastuuministeriössä. Työtä seuraa ministeriöiden edustajista koostuva toimeenpanoryhmä. Sen vetäjänä toimii valtiosihteeri Jari Partanen.
Ryhmä kokoontuu kahden viikon välein ja seuraa lakihankkeiden aikataulua.
Uutta on, että vuoden vaihteessa valtioneuvoston kanslian alla aloittaa erityinen lainvaikutusten arviointineuvosto. Se sparraa lainvalmistelijoita, antaa lausuntoja lakiesityksistä ja arvioi samalla niiden vaikuttavuutta esimerkiksi talouskasvun ja hallinnollisen taakan näkökulmista.
Janne Impiö
Lisää aiheesta sivulla 7.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
