Verottajan päätös lopetti Pekka Kääriäisen sahtiyrittäjyyden 33 vuoden jälkeen: "Eivät pienet yritykset tämmöistä kestä"

Vaikka verottajan päätös onkin johtanut Kääriäisen sahtiyrittäjäuran päättymiseen, ei hän silti aio lopettaa sahdin tekemistä. Lisäksi hän on suunnitellut suomalaisille pienpanimoille vientiprojektia Saksaan. Kuva: Jarkko Sirkia

Verottajan tekemä päätös on lopettanut pienpanimokonkari Pekka Kääriäisen sahtiyrittäjyyden 33 vuoden jälkeen. Kääriäinen perusti Lammin Sahdin vuonna 1985.

Tarkemmin kyse on pienpanimoiden verohuojennuksesta. Tuolla huojennuksella on tarkoitus tukea pieniä panimoita, jotta ne pärjäisivät suurten panimojättien puristuksessa. Verohuojennuksessa on kyse siitä, että pienille, toisistaan riippumattomille panimoille voidaan myöntää kansallisesta alkoholin valmisteverosta korkeintaan 50 prosentin alennus. Huojennuksen voi saada panimo, jonka tuotanto on korkeintaan 15 miljoonaa litraa vuodessa.

Kääriäisen kohdalla ongelmaksi on muodostunut kuitenkin huojennuksen saamiseksi edellytettävä panimoiden keskinäinen riippumattomuus. Kääriäinen on nimittäin ollut mukana Lammin Sahdin lisäksi myös Bryggeri Helsingin toiminnassa. Verohallinnon maaliskuun lopulla antaman ratkaisun mukaan saman omistajan vuoksi kahden panimon välillä vallitsee siis keskinäinen riippuvuus, eikä verohuojennusta heru.

Lammin Sahdin tuotantomäärät ovat hyvin kaukana verohuojennuksen edellyttämistä enimmäistuotantomääristä. Lammin Sahti nimittäin tekee alle 30 000 litraa sahtia vuodessa. Bryggeri Helsinki taas tuottaa olutta 150 000 litraa vuodessa.

Verohallinnon tekemän päätöksen mukaan Lammin Sahti sekä Bryggeri Helsinki ovat myös jatkossa toisistaan riippuvaisia. Niiden välillä kyse on niin sanotusta rakenteellisesta riippuvuudesta.

"Sen takia ei jäänyt muuta vaihtoehtoa kuin luopua kokonaan tästä Lammin Sahdin omistuksesta", Kääriäinen sanoo.

Kääriäinen siirsi Lammin Sahdin omistuksen vaimonsa ja lastensa nimiin.

Omistusmuutoksista huolimatta Kääriäinen on epävarma siitä, miten verottaja suhtautuu asiaan. Heti, kun päätös tuli, hän teki verottajalle uuden hakemuksen verohuojennuksesta. Tuon hakemuksen käsittely on vielä kesken.

"Täytyy sitten katsoa, tarvitseeko minun erota vaimostani tai tarvitseeko kieltää lasten isyys", hän pohtii leikkisästi.

Verottajan tulkinta on Kääriäisen mielestä hyvin kaukana oikeasta elämästä. Varsinkin, kun verottaja ei hänen mukaansa ole osannut perustella sitä, miksi panimoiden välillä olisi riippuvuutta.

Verohuojennuksessa ei ole Kääriäisen tapauksessa kyse mistään pienistä summista, sillä hän laskee, että hänen yrityksensä ovat saaneet sitä yhteensä noin 150 000 euroa vuodessa. Koska yritykset tuottavat panimotuotteita alle 500 000 litraa vuodessa, ne saavat valmisteveroistaan 50 prosentin alennuksen.

"Eivät nämä pienet yritykset tämmöistä kestä", Kääriäinen sanoo.

Panimokonkari huomauttaa, että verottajan tulkinta on täysin vastoin verohuojennusta koskevan EU-direktiivin henkeä. Direktiivissä nimittäin todetaan, että sen tarkoituksena on tukea pieniä yrityksiä.

Vaikka verottajan päätös onkin johtanut Kääriäisen sahtiyrittäjäuran päättymiseen, ei hän silti aio lopettaa sahdin tekemistä. Lisäksi hän on suunnitellut suomalaisille pienpanimoille vientiprojektia Saksaan.

"Kyllä minulla tekemistä riittää", hän uskoo.