verkossa sanottua Ruuan tuhlaushämmästytti
Kuluneen viikon aikana verkkolehdessä herätti eniten keskustelua uutinen Heitämme roskiin miljardin ihmisen ruuat. Myös uutinen metsätuholain uudistamisesta sai kohtuullisesti palautetta.
Sieluketun mukaan elintarvikeketjussa hukatun ruuan määrä on ollut tiedossa jo pitkään.
”Milloin näitä tiedostavia ihmisiä alkaa näkyä myös siellä päättävissä asemissa, että asioihin aletaan saada muutoksia?” hän ihmettelee.
Sielukettu kaipaa uudenlaisia päätöksiä ja valintoja, jotka eivät perustu kasvuun, voittoon tai omaan etuun.
”Päätöksiä, joiden pohjana on kokonaisuuden ymmärtäminen, kaiken elämän kunnioittaminen ja yhteisen hyvän vuoksi ponnistelu.”
Peruna kuorineen toteaa, että ruuan tasaaminen täältä hyvinvointimaailmasta nälänhätämaailmaan on iso ja vaativa ruljanssi, joka ei ehkä koskaan täysin onnistu toteutumaan.
”Pienin askelin voi jokainen omalla kohdallaan vaikuttaa siihen, ettei ruokaa päätyisi jätteisiin. Osta vain tarvitsemasi määrä. Erilaisista tähteeksi jääneistä jutuista saa kasattua aterioita. Lemmikeille voi antaa vanhentuneita ruuanjämiä, niille ei ole pakko ostaa kalliita teollisia rehuja kaupasta.”
Nimimerkin mielestä ei ole rikos dyykata itselleen tai kaverille kaupan takapihalta kaupasta hylättyjä ruokia.
”Minusta kauppa ei saisi heittää ruokaa roskiksiin vaan enemmin jakaa laitapuolen eläjille tai toimittaa karjan rehuksi - tähän toimintaan pitäisi vain jonkun keksiä toimiva systeemi.”
HH tietää ruokaongelman syyn: ihmisiä on liikaa.
”Ruokahan palaa luonnonkiertoon, mutta jos se nyt menisi ihmisille se tarkoittaisi, että syntyisi lisää ihmisiä ja olisi entistä enemmän ihmismassaa jakamassa samoja ruokavarantoja kuin nyt. ”
Uutista
otsikolla
Metsätuholain luonnosta pidetään osin ylimitoitettuna kommentoi muun muassa KOK.
”Onko luonnonpuron varteen jätetty kuusikko vaaraksi metsälle kun molemmille puolille suojametsää on tehty aukot. Sitten myrsky tai kova tuuli kaataakin jätetyt kuuset, siinä voi olla satakin kaatunutta runkoa.”
Hän haluaa tietää, onko metsätuholaki voimakkaampi kuin luonnonsuojelulaki? Pitääkö maanomistajan korjata kaatuneet puut vai pitääkö ne jättää sinne. Kuka korvaa, jos tästä leviää esimerkiksi kirjanpainajatuho ympäröiviin metsiin?
Metsänomistajan mukaan Atte Komosen kommentti on harvinaisen järkevää tekstiä tästä hyönteistuho-asiasta.
”Jos metsät häviäisivät ötököitten takia, niin se olisi jo tapahtunut. Kyllä luonto omansa hoitaa ja pitää tasapainon, jos ihminen antaa sille mahdollisuuden. Se, mistä todellakin pitäisi olla huolissaan, on hakkuissa tulevat korjuuvauriot nuorissa ja varttuneissa metsissä.”
Reposta ihmetyttää ristiriitaiset pykälät.
”Asta-myrskyn jäljiltä Sulkavan Vilkaharjulle piti jättää kaatuneet puut lahoamaan, kun samaan aikaan täytyy puut korjata metsäteiden varsilta levittämästä tuhoja. Eli eri maanomistajille on eri määräykset. Minusta luonto ei tunne edes isänmaataan, saati sitten vierekkäisiä tiloja.”
MAIJA ALA-SIURUA
Keskustelu verkossa jatkuu – osallistu sinäkin osoitteessa www.maaseuduntulevaisuus.fi
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
