Viime vuosi täydensi synkän sarjan ilmaston lämpenemisessä

Nykyisen lämpenemisvauhdin perusteella Pariisin sopimuksen 1,5 asteen pitkän aikavälin ilmaston lämpenemisen raja saavutetaan tämän vuosikymmenen loppuun mennessä. . LEHTIKUVA/AFP.  

Viime vuosi oli mittaushistorian kolmanneksi lämpimin maapallolla, kertovat EU:n Copernicus-ilmastopalvelun tuoreet tiedot. Vuosi oli kuitenkin vain marginaalisesti eli 0,01 astetta viileämpi kuin vuosi 2023 ja 0,13 astetta viileämpi kuin vuosi 2024. Vuosi 2024 oli mittaushistorian lämpimin ja 2023 toiseksi lämpimin.

Kulunut kolme vuotta oli samalla ensimmäinen kerta, jona kolmen vuoden jakson keskilämpötila on ylittänyt kriittisenä pidetyn puolentoista asteen lämpötilan nousun esiteolliseen tasoon eli vuosien 1850–1900 tasoon verrattuna.

Ilmatieteen laitoksen pääjohtaja Petteri Taalas sanoo, että kolmen vuoden kehitys korostaa ilmastonmuutoksen etenemistä ja sen torjunnan kiireellisyyttä.

”Kyse ei ole yksittäisestä poikkeusvuodesta vaan pitkäaikaisesta kehityksestä, joka lisää sään ääri-ilmiöitä ja niiden vaikutuksia yhteiskuntiin maailmanlaajuisesti”, Taalas sanoo laitoksen tiedotteessa.

Viimeisimmät 11 vuotta ovat olleet maapallolla mittaushistorian 11 lämpimintä. Vuosi 2024 oli ensimmäinen ja tähän mennessä ainut kalenterivuosi, jolloin maapallon keskilämpötila on ylittänyt esiteollisen tason 1,5 asteella. Mittaushistoria ulottuu vuoteen 1850.

Vuonna 2015 solmitun Pariisin ilmastosopimuksen tavoitteena on rajoittaa maapallon keskilämpötilan nousu selvästi alle kahteen asteeseen verrattuna esiteolliseen aikaan. Lisäksi tulisi pyrkiä toimiin, joilla lämpeneminen saataisiin rajattua 1,5 asteeseen.

Ilman lämpötila maapallon maa-alueilla oli viime vuonna toiseksi lämpimin mittaushistoriassa, kun taas Etelämantereella mitattiin lämpimin vuotuinen lämpötila ja arktisella alueella toiseksi lämpimin.

Copernicuksen raportissa annetaan esimerkkejä kuumuuden vaikutuksista. Puolella maapallon maapinta-alasta oli viime vuonna keskimääräistä useammin päiviä, jolloin vähintään voimakkaan lämpörasituksen raja ylittyi. Tämä tarkoittaa, että koettu lämpötila oli vähintään 32 celsiusastetta.

Lisäksi kuumuus lisäsi maastopalojen määrää. Esimerkiksi Euroopassa ja Pohjois-Amerikassa raportoitiin viime vuonna ennätyskorkeat maastopalojen vuosipäästöt.

Niin arktisella alueella kuin Etelämantereella jääpeite suli, ja merijään laajuus oli useina kuukausina ennätyksellisen pieni.

Vuodet 2023–2025 olivat poikkeuksellisen lämpimiä kahdesta pääsyystä. Niistä ensimmäinen oli kasvihuonekaasujen kertyminen ilmakehään jatkuvien päästöjen ja luonnollisten nielujen vähentyneen hiilidioksidin sitomisen seurauksena.

Toisena keskeisenä syynä oli se, että merenpinnan lämpötilat nousivat poikkeuksellisen korkeiksi.

Tyynenmeren kausittainen El Niño -ilmiö vaikutti osaltaan lämmittävästi vuosien 2023 ja 2024 korkeisiin merenpintojen lämpötiloihin. Sen jälkeen tulevalla La Ninalla puolestaan on viilentävä vaikutus.

Nykyisen lämpenemisvauhdin perusteella Pariisin sopimuksen 1,5 asteen pitkän aikavälin ilmaston lämpenemisen raja saavutetaan tämän vuosikymmenen loppuun mennessä. Se tapahtuu yli vuosikymmentä aikaisemmin kuin sopimusta tehtäessä ennustettiin.

”Tulemme väistämättä ylittämään Parisiin sopimuksen rajan. Voimme enää vain valita, miten parhaiten sopeudumme väistämättömään ylitykseen ja sen seurauksiin yhteisöissä ja luonnossa”, sanoo Copernicus-palvelun johtaja Carlo Buontempo tiedotteessa.