Kiertotalous vähentää ruokahävikin puoleen
BRYSSEL (MT)
Euroopan komission tavoitteena on vähentää 100 miljoonan tonnin vuosittainen ruokahävikki puoleen vuoteen 2030 mennessä.
Hävikin vähentäminen on osa komission keskiviikkona julkistamaa kiertotalousohjelmaa.
Komission varapuheenjohtajan Jyrki Kataisen mielestä tavoite on haastava.
Keinoja ei vielä ole valmiina ja hävikkiä syntyy ketjun jokaisessa vaiheessa.
”Yksi keino on, että nykyisin jätteeksi menevä ruoka voitaisiin hyväksyä eläinten rehuksi”, Katainen sanoo.
Esimerkiksi vanhaa leipää ja ruuanvalmistuksen sivutuotteita voisi syöttää eläimille.
Lisäksi ruuan päivämäärämerkintöjä halutaan selkeyttää, jotta parasta ennen ja viimeinen käyttöpäivä erottuisivat selkeästi.
Kiertotalous lisää myös maatalouden ravinteiden kiertoa. Komissio haluaa hyväksyä luomu- ja biojätepohjaisia lannoitteita.
Lannoitesäädöksien yksityiskohtia tarkastellaan myöhemmin.
Ruokahävikki ja ravinteiden kierto ovat vain pieni osa komission korkealentoisia tavoitteita.
”Kiertotalous luo eurooppalaisen talouden uudelleen”, komission varapuheenjohtaja Frans Timmermans julisti tiedotustilaisuudessa.
Kataisen mukaan kiertotaloudesta tulee maailmanlaajuinen megatrendi.
”Tämä on osa investointiohjelmaa ja EU:n sisämarkkinoiden laajentamista”, Katainen kertoo suunnitelman laajuudesta.
Tavoitteena on lopulta palauttaa EU:n talous kasvuun ja luoda työpaikkoja.
”Emme voi kilpailla työn kustannuksilla, mutta resurssitehokkuudella ja vihreällä teknologialla voimme”, Timmermans sanoo.
Komission ajattelussa biotaloudesta tulee osa kiertotaloutta.
”Se on kannanotto kestävyyteen ja pysyvä poliittinen ankkuri. Bioenergia, ruuantuotanto ja metsätalous ovat osa kiertotaloutta”, MTK:n puheenjohtaja Juha Marttila sanoo.
Toistaiseksi paketin konkreettiset lakiesitykset keskittyvät paljon jätteiden kierrättämiseen.
Vuonna 2030 yhteiskuntajätteestä pitäisi päätyä kierrätykseen 65 prosenttia ja pakkausjätteestä 75 prosenttia.
Kaatopaikoille saa vuonna 2030 mennä kymmenen prosenttia kaikesta jätteestä.
Muovinkierrätys kiristyy, sillä noin neljännes siitä käytetään nykyisin uudestaan. Puolet muovista päätyy kaatopaikalle.
Esimerkiksi sähkölaitteet pitäisi suunnitella helpommin korjattaviksi. Materiaalit pitäisi saada niistä helposti irti ja kiertoon.
Esitys on edellistä selkeästi kunnianhimoisempi. Aikaisemmin kiertotalous oli lähinnä kierrättämisen parantamista.
Ehdotus sallii jätteenpolttamisen, mutta komissio aikoo miettiä, miten sen saa yhdistettyä tiukempien kierrätysvaatimusten kanssa.
Aimo Vainio
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
