Piisamikannan romahduksen syitä ei tarkkaan tiedetä
Ulkomailta tuotu piisami lisääntyi nopeasti ja menestyi Suomen vesistöissä erinomaisesti. Kanta romahti lähes yhtä äkkiä kuin runsastuikin. Syistä on vähän tietoa, paljon arvailuja.
Pohjois-Amerikan mantereella luonnonvaraisena elävä piisami tuotiin Eurooppaan 1905–06. Suomeen ensimmäiset piisamit tuotiin Saksasta vuonna 1919.
Ensimmäiset tuontipiisamit istutettiin Kajaanin lähelle Ruuhijärveen. Kruunupyyhyn tuotiin Tšekkoslovakiasta piisameita 1922.
On arvioitu, että Suomeen tuotiin 1920-luvun loppuun mennessä ainakin tuhat piisamia. Istutuksia tehtiin lähes 300 paikkakunnalle.
Alle 50 vuodessa piisamit asuttivat Suomen Metsä-Lappia myöten.
Piisameja metsästettiin keväisin polkuraudoilla ja merroilla. Ankarasta pyynnistä huolimatta kanta kasvoi.
Vuonna 1955 saalistettiin jo yli 600 000 piisamia.
Taitavimmat pyytäjät saivat kevään kuluessa satoja piisameita.
Eläimen turkiksesta maksettiin hyvä hinta, moni pyytäjä tienasi mopo- tai haulikkorahat piisaminpyynnillä.
Piisami on niitä harvoja nisäkkäitä, joiden kantoja pysyttiin metsästyksen avulla pitämään runsaampina kuin ilman pyyntiä, Veli-Matti Väänänen kirjoittaa Jahtimailla-teoksessa.
Kun polkuraudat kiellettiin, piisamin pyynti-into lopahti.
Pian sen jälkeen hävisivät piisamit monelta järveltä.
Dosentti Petri Nummi Helsingin yliopiston metsätieteiden laitokselta on sitä mieltä, että 1950- ja 1960-luvuilla piisamit asuttivat vesistöjä, joissa niille ei ollut tarpeeksi ruokaa.
Runsaat piisamikannat söivät järvistä kaislan ja kortteen. Nummen mukaan järviruoko on piisamille surkeaa evästä.
Nummi ja Väänänen ovat tutkineet piisameita Maaningan Lapinjärvillä. Piisaminpesät laskettiin talvina 1992–1998.
Piisamikekojen määrä hehtaarilla vaihteli yhdestä yli seitsemään.
Talvella 1992–1993 pesiä oli eniten, mutta jo talveksi 1994–1995 pesämäärä oli romahti noin yhteen pesään hehtaarilla.
Piisami lisääntyy hurjasti. Piisamiemo voi synnyttää vuodessa jopa kolme poikuetta. Kussakin poikueessa on 3–8 pikkupiisamia.
”Kannan nousuvaiheessa pedot eivät pysty piisamikantoja romahduttamaan, laskuvaiheessa ehkä”, Nummi pohtii.
Ainakin minkki saalistaa piisameita. Samaan pystyvät myös kettu ja saukko.
Onpa dokumentoitu sellainenkin tapaus, että iso hauki oli hotkaissut piisamin kitaansa. Hauki tosin kuoli ylisuureen suupalaansa.
Vesistöjen säännöstelyä ja tauteja on tarjottu piisamikannan romahduttajiksi. Nummi hyväksyy osasyyksi taudit. Tuontilaji voi jättää taakseen lähtömaan taudit. Vastaanottomaassa paikallinen loinen tai tauti saattaa iskeä arvaamatta.
Runsastunut piisamijoukko syö äkkiä karun vesistön ruokavarat loppuun. Rehevissä vesistöissä piisami tekee hyvää työtä aukottamalla umpeenkasvaneita järvenlahtia.
Kasvillisuuden muuttuminen vaikuttaa muun muassa selkärangattomiin hyönteisiin. Se puolestaan joko parantaa tai heikentää esimerkiksi vesilintujen poikasten elinoloja.
Piisamin metsästysaika on 1.10.–19.5. Piisamin pyynnissä saa käyttää hetitappavia rautoja sekä ruuti- ja jousiaseita.
REIJO VESTERINEN
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
