Vesillä kuollut alkuvuonna 34 – syynä helle
Tänä vuonna painottui iäkkäiden miesten ja soutuveneiden onnettomuudet.
Veneilyonnettomuuksia oli vuonna 2017 ennätysvähän ja tänä vuonna taas tavanomainen määrä. Montaa tapausta yhdisti alkoholin käyttö ja pelastusliivien puute. Kuva: Eija MansikkamäkiVeneilyonnettomuuksissa kuoli tammi–elokuussa ennakkotietojen mukaan 34 henkilöä. Määrä on yhtä paljon kuin koko viime vuonna yhteensä. Kulunut kesä oli helteinen, ja vesillä oloa suosinut sää palautti veneilyonnettomuudet tavanomaiselle tasolle.
Viime vuosi oli puolestaan historian turvallisin veneilyn kannalta.
”Olemme palanneet normaalikesän lukuihin veneilyonnettomuuksissa tai itse asiassa hiukan vielä keskiarvon huonommalle puolelle. Pelkästään heinäkuussa veneilyonnettomuuksissa menehtyi 14 henkilöä ja myös elokuussa onnettomuuksissa kuolleita oli tavallista kesää enemmän”, summaa yksikönpäällikkö Ville Räisänen Trafista.
Räisänen muistuttaa, että jokaisella venereissulla eli nopealla katiskalla käynnilläkin pitäisi olla käytössä väistämissäännöt, hyvät merimiestavat ja pelastusliivit.
Suomen sisävesillä onnettomuuksissa menehtyi 27 henkilöä, merialueilla 7. Määrällisesti eniten kuolemaan johtaneita onnettomuuksia tapahtui Vuoksen vesistössä, missä menehtyi 13 veneilijää. Räisäsen tulkinta on, mökeillä on vietetty aikaa ja järvelle lähdetty lämpimillä säillä varomattomasti.
Yleensä veneilyonnettomuuksissa menehtyneet ovat keski-ikäisiä tai iäkkäitä miehiä, mutta tänä vuonna iäkkäiden osuus painottui tavallistakin enemmän. Lähes kaikki onnettomuudet johtuivat veneen kaatumisesta tai kallistumisesta ja syynä oli toimintavirhe.
Sääolosuhteiden katsottiin olleen syynä vain kuuteen onnettomuuteen.
Soutuveneonnettomuuksien määrä nousi aikaisemmasta ja niiden määrä lähestyy moottoriveneonnettomuuksien määrää. Kaava oli usein sama: matkaan lähdetään pienellä soutu- tai moottoriveneellä mökkirannasta tai illanvietosta, ilman pelastusliivejä ja päihtyneenä.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
