50-VUOTIAS Täyttä höyryä kohti uutta tuotantosuuntaa
Mauno Ylisen usko maatalouteen ei horju, vaikka tilan tuotantosuunta muuttuu. ”Joskus lukioikäisenä 80-luvun alussa olen viljellyt perunaa, pienessä mittakaavassa tosin.” Johannes Tervo Kuva: Viestilehtien arkistoKAUHAVA (MT)
Puoli vuosisataa ikämittarissa ei hidasta alahärmäläisen Mauno Ylisen maatilan kehittämistahtia.
Perhetilalla luovutaan lihakarjasta vuoden vaihteessa ja pelloilla alkaa tärkkelysperunan ja sokerijuurikkaan tuotanto.
Vaikka sonnit lähtevät, jäähdyttelijäksi ei Ylistä voi tituleerata.
”200 000 euroa on tänä vuonna tehty uutta velkaa uutta tuotantosuuntaa varten.”
Muutosta on pohdittu tilalla jo viiden vuoden ajan.
Yksi painava tekijä oli se, että tilan tuleva jatkaja on kiinnostunut nimenomaan kasvinviljelystä.
”Sellaista temppua en ainakaan nuorelle tee, että rakentaisin tuhannen mullin navetan ja sitoisin jatkajan kädet.”
Eläimistä luopuminen ei ollut Yliselle helppo päätös.
”Kotieläintuotantoon on panostettu ja tilaa on kehitetty sitä varten.”
Ratkaisu kypsyi maatilan kirjanpidon ääressä. Kun kustannuksia karsittiin jo useiden vuosien ajan eikä viivan alle silti jäänyt tyydyttävää tulosta, oli vedettävä johtopäätökset.
Tilannetta helpotti se, että tuotantorakennukset olivat joka tapauksessa tulossa teknisen käyttöikänsä päähän. Sonnien pitoa ei ollut pakko jatkaa, sillä isoja vasikkavelkoja tai muuta pakottavaa syytä jatkamiseen ei ollut.
Vastikään investoineilla tiloilla eläimiä on pakko pitää, sillä velkoja ei mitenkään pystyttäisi muutoin maksamaan. Tämä umpisolmu huolestuttaa Ylistä.
”Tilanne voi tuudittaa sellaiseen ajatukseen, ettei kannattavuus niin huono voi olla, kun tuollakin hinnalla lihaa tuotetaan.”
Tuottajajärjestön johtokunnan toisena puheenjohtajana Ylinen on yksi Suomen tärkeimmistä maatalouden puolestapuhujista. Omassa ratkaisussa painoivat tilan asiat ja tilinpäätös, ei se, miltä luottamushenkilön ratkaisu näyttää ulospäin.
”Sellaista signaalia en halua antaa, ettei lihantuotannosta tule mitään Suomessa. Meillä on olosuhteet kunnossa: puhdasta vettä, tilaa ja muuten hyvät edellytykset lihan tuotantoon. Jotain pitää vain tapahtua kannattavuudelle.”
Sitä jotain tuottajajärjestö koettaa ajaa, ja Ylisen mukaan keino on lainsäädäntöön vaikuttaminen.
”Jos tämänhetkisellä hallituskokoonpanolla ja sektoriministerillä ei saada asioita eteenpäin, niin en tiedä, saadaanko niitä sitten koskaan.”
Ylinen kuvaa maatalouden kannattavuutta katastrofaaliseksi.
”Näin ei voida kovin kauan jatkaa. Osa tuottajista on jo heittänyt hanskat tiskiin.”
Nautatuotannon kannattavuuden romahdus alkoi syksyllä 2007, kun tuotantopanosten hinnat nousivat.
Ylistä harmittaa, että tuolloin ei saatu tuottajahintoihin korotuksia.
”Se hetki menetettiin. Viesti maataloustuotannon kustannusten noususta ei ole välittynyt kauppaan niin, että asiaan olisi osattu reagoida. Tuottajahintaan tarvitaan lisää jokaisella sektorilla.”
Ylinen on hoitanut MTK-luottamustehtäviä 25 vuoden ajan.
Media-alaa hän seuraa muun muassa Maaseudun Tulevaisuutta julkaisevan Viestilehdet Oy:n hallintoneuvoston puheenjohtajana.
Sähköinen viestintä myllertää perinteisiä tiedotusvälineitä rajusti, mutta Maaseudun Tulevaisuus on toistaiseksi pärjännyt taloudellisesti hyvin.
”Lukijamäärä on kasvanut koko ajan, vaikka perinteinen lukijakunta on vähentynyt. Se kertoo toimituksen rautaisesta ammattitaidosta ja siitä, että jutut ovat sellaisia, joita kukaan muu ei tee.”
Ylisen mukaan on ollut hyvä, ettei MT:n tärkeimpiä sisältöjä ole lähdetty jakamaan ilmaiseksi verkkoon.
”On säilynyt mahdollisuus kehittää toimintaa niin, että myös sähköisillä versioilla voidaan ansaita rahaa.”
Tämänpäiväistä merkkipäiväänsä Ylinen ei vietä nyt eikä myöhemmin.
Asia ratkesi hyvin pitkälti kevään ja kesän sadeviikkoina: sadonkorjuu on vielä pahasti kesken.
”Syntymäpäivä menee työn merkeissä pellolla”, aloitteleva perunanviljelijä ilmoittaa.
Hanna Lensu
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
