MT-kysely: Hallitus ei onnistu velkaantumisen taittamisessa, uskoo kolme neljästä suomalaisesta

Petteri Orpon (kok.) hallituksen päätavoitteena on ollut Suomen julkisen talouden tilan parantaminen. Kansalaisten luotto hallituksen onnistumiseen velkaantumisen hillitsemisessä on kuitenkin vähäistä. Kuva: Jarno Mela

Kolme neljäsosaa suomalaisista ei usko Petteri Orpon (kok.) hallituksen saavan valtion velkaantumista taittumaan, selviää MT:n teettämästä kyselystä.

Vastaavasti vain 15 prosenttia suomalaisista vastaa päinvastoin, eli uskoo velkaantumisen taittuvan. Loput eivät osaa sanoa kantaansa.

Hallituspuolueiden kannattajat ovat velan taittumisen suhteen jonkin verran muita luottavaisempia, mutta vain kokoomuksen äänestäjien keskuudessa täpärästi useampi uskoo kuin ei usko velan taittumiseen.

Heistä velkaantumisen taittumiseen luottaa 43 prosenttia. Päinvastoin vastaa hieman harvempi, 42 prosenttia.

Myös perussuomalaisten kannattajista 43 prosenttia uskoo velkasuhteen taittuvan, mutta päinvastoin vastaa useampi. Kristillisdemokraattien äänestäjistä ”kyllä” vastaa 30 prosenttia ja ”ei” 47 prosenttia. RKP:n tukijoiden joukossa vastaavat luvut ovat 11–84.

Epäileväisimpiä velkaantumisen taittumisesta ovat oppositiopuolueiden SDP:n, vasemmistoliiton ja vihreiden kannattajat, joista yli 90 prosenttia ei usko hallituksen onnistuvan valtion velkaantumisen taittumisessa. Keskustan kannattajista velkasuhteen taittumiseen uskoo 76 prosenttia, eikä usko 14 prosenttia.

Kyselyn toteutti MT:n tilauksesta Kantar Agri. Kyselyyn vastasi 1 008 suomalaista, ja tulokset on painotettu edustamaan Manner-Suomen 18–79-vuotiasta väestöä. Vastaukset kerättiin 8.–13. elokuuta.

Koko kyselyotannan virhemarginaali on kolme prosenttiyksikköä suuntaansa. Osaotokset ovat suuntaa antavia.

Velkasuhteen vakauttaminen eli velkaantumisen kasvun pysäyttäminen suhteessa bruttokansantuotteeseen on ollut yksi hallituksen päätavoitteista.

Tavoitteeseen yltäminen on osoittautunut yhä vaikeammaksi, kun talouskasvu on antanut odottaa itseään, ja siten esimerkiksi työllisyyden nousuun ladatut toiveet valtiontalouden vahvistumisesta ovat jääneet toteutumatta.

Hallitus onkin joutunut toistuvasti etsimään uusia keinoja tavoitteen saavuttamiseksi. Myös valtiovarainministeri Riikka Purran (ps.) elokuun alun ehdotuksessa ensi vuoden budjetiksi esitettiin uusia, yhteensä miljardin euron leikkauksia, jotta tavoitteisiin päästäisiin.

Purran esittämä säästölista on saanut kritiikkiä myös hallituskumppaneilta, mutta uutta säästötarvetta ei ole kyseenalaistettu. Yhteistä näkemystä säästöistä etsi Ville Valkosen (kok.) vetämä työryhmä.

Varsinaiset päätökset ensi vuoden budjetista ja siihen liittyvistä säästöistä tehdään maanantaina alkavassa hallituksen budjettiriihessä.

Kansan luottamus hallituskoalition kykyyn velkaantumisen taittamiseksi on karissut siitä, kun MT kysyi asiasta toukokuussa 2023. Tuolloin käynnissä olivat hallitusneuvottelut kokoomuksen, perussuomalaisten, kristillisdemokraattien ja RKP:n välillä.

Tuolloin noin kolmannes suomalaisista uskoi hallitusohjelmasta parhaillaan neuvotelleen pohjan onnistuvan velkaantumisen taittamisessa. Puolet vastaajista ei tuolloin uskonut onnistumiseen, ja kantaansa ei osannut kertoa hieman alle viidennes.