Budjettikeskustelu alkoi laput silmillä
Budjettikeskustelu alkoi vaisuna. Eilen tiistaina puoli kolmen maissa salissa oli näin tyhjää. Kari Salonen Kuva: Viestilehtien arkistoEduskunta aloitti maanantaina jokavuotisen budjettirutistuksensa.
Eduskuntaryhmät esittivät budjettikeskustelussa vaihtelevalla tyylillä lääkkeitään valtiontalouden talousongelmiin. Suomen talouden huonosta tilasta kaikki puolueet olivat samaa mieltä.
Keskustelua sävytti se, että millään puolueella ei ollut käytettävänään tuoretta tietoa valtiontalouden tulevaisuuden näkymistä.
Joulunalusviikolle ajoittunut budjetin palautekeskustelu siirtyikin varsinaisesta aiheesta aika nopeasti jo ensi kevääseen, jolloin Jyrki Kataisen (kok.) hallitus aikoo antaa uuden arvioin valtiontalouden uusista sopeutustoimista.
Oppositio yritti osaltaan ryhmäpuheenvuoroissaan herätellä hallitusta toimiin. Kaj Turunen (ps.) kuvaili, että monet merkit viittaavat siihen, että ”happi alkaa loppua myös Suomi-neidolta”. Keskustan Juha Sipilä puolestaan moitti, että hallituksen ohjelma on ensimmäisestä päivästä alkaen perustunut liian optimistisiin talouslukuihin.
Valtiovarainministeri Jutta Urpilainen (sd.) myönsi salissa, että vasta torstaina julkistettava valtiovarainministeriön uusi suhdanne-ennuste antaa hieman arvioita siitä, riittävätkö hallituksen päättämät leikkaus- ja veronkiristyspäätökset kääntämään valtion velkasuhteen laskuun.
Urpilainen painotti, että hallitus varautuu leikkaamaan lisää menoja ja nostamaan veroja, ellei velkasuhteessa tapahdu käännettä.
Rakenneuudistuksia koskeviin yksityiskohtiin Urpilainen ei syventynyt. Esimerkiksi eläkeikäkeskusteluun ministeri ei viitannut ollenkaan koko keskustelun aikana.
Talouden hoitoreseptit vaihtelivat eri puolueiden välillä.
Kokoomuksen Petteri Orpo uumoili, että uudessa taloustilanteessa hallituksen ohjelma on kirjoitettava uudelleen. Orpo myös luetteli, että leikkausten ja säästöjen ohella tarvitaan rakenteellisia uudistuksia.
Hän kaipaili Suomeen muun muassa Saksan ja Ruotsin kaltaisia uudistuksia, joilla parannettu työllisyyttä ja kilpailukykyä.
Hallituspuolueiden sisällä on eripuraa talouslääkkeiden muodoista. Kari Uotila (vas.) vaati lisää elvytysrahaa, joilla edistettäisiin muun muassa vuokra-asuntotuotantoa, homekoulujen korjausta ja liikenneverkkoa.
”Kyse olisi sellaisten hankkeiden aientamisesta, jotka joka tapauksessa olisivat lähivuosina edessä”, hän totesi.
Puolestaan vihreiden Johanna Karimäki vaati selvitystä eläkeiän alarajan noston vaikutuksista kansantalouteen.
Vasemmisto tyrmäsi ajatuksen sellaisenaan. SDP:n Kari Rajamäki puolestaan varoitti astumasta työntekijöiden varpaille.
”Työuria ei pidennetä heikentämällä työntekijöiden asemaa tai antamalla potkuja parhaassa työiässä oleville työntekijöille.”
Oppositiosta muun muassa keskustan Juha Sipilä tuki ajatusta. Hänen mielestään eläkeikää on pakko nostaa vähitellen.
JANNE IMPIÖ
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
