Joet välttävässä kunnossa
Pintavesien tila on suurelta osin hyvä tai erinomainen sekä Järvi- että Pohjois-Suomessa. Sen sijaan Pohjanmaan maakunnissa jokien kunto on paikoin huono. Vastaava tilanne on suuressa osassa eteläistä Suomea.
Esimerkiksi Etelä-Pohjanmaan elykeskuksen alueella kunnoltaan hyväksi tai erinomaiseksi on luokiteltu ainoastaan joka neljäs jokikilometri. Jokien kokonaispituudesta yli 10 prosenttia on luokiteltu kunnoltaan huonoksi.
Eteläpohjalaisten jokien tilaa ovat heikentäneet erityisesti voimakas ravinnekuormitus ja vesirakentaminen. Useissa vesistöissä tilaa heikentävät happamien sulfaattimaiden ja maankuivatuksen aiheuttama happamuus ja korkeat metallipitoisuudet, kertoo ympäristöneuvos Saara Bäck ympäristöministeriöstä.
Ympäristöministeriö julkisti keskiviikkona vesien tilan valtakunnallisen kuntoluokittelun. Luokittelun laatimiseen ovat osallistuneet elykeskusten lisäksi Suomen ympäristökeskus sekä Riista- ja kalatalouden tutkimuskeskus.
Kartoitus on järjestyksessään toinen. Ensimmäinen julkistettiin vuonna 2008.
Sekä jokien että rannikkovesien kunnon kohentaminen vaatii pikaisia toimia, ympäristöministeri Ville Niinistö (vihr.) korostaa. Hän näkee luokittelun tuloksessa silti myös hyvää.
Suomen järvistä 85 prosenttia on hyvässä tai erinomaisessa kunnossa. Myös Suomenlahden tila on osoittamassa kohenemisen merkkejä.
Niinistö arvelee yhdeksi syyksi jokien järviä heikompaan kuntoon sitä, että niiden heikko tila ei näy ihmisille yhtä selvästi kuin suurempien vesialueiden.
Toisaalta järvien hyvä tai erinomainen kunto voi kertoa muidenkin vesialueiden kunnon kohentumisesta ennen pitkää.
”Se on hyvä lähtökohta. Kun lähetetään sisämaasta puhdasta vettä Itämereen, kyllä heikossa kunnossakin olevien vesien tila jossain vaiheessa paranee”, Bäck pohtii.
Jokien kuntoa tosin heikentävät veden laadun lisäksi myös vesirakentamisen romahduttamat kalakannat. Myös ne otetaan huomioon pintavesien laadun arvioinnissa.
Niinistö muistuttaa, ettei vesien tilan parantaminen voi perustua pelkkään tuhojen siivoamiseen. Elinkeinotoiminnan täytyy hänen mukaansa sitoutua sellaisiin toimintatapoihin, jotka edistävät vesien tilan kohentumista.
Sen ei silti pidä merkitä kannattavuuden heikentymistä. Ministerin puheissa vilahtelee tämän tästä sanapari ”kannattava liiketoiminta”.
Niinistö pitää tärkeänä esimerkiksi kannattavan maataloustuotannon turvaamista. Hän näkee EU:n maatalouspolitiikan uudistuksessa hyvät mahdollisuudet luoda kannustimia ympäristöstä huolehtimiseen.
Lisäksi on uusissa, puhtaisiin vesiin tai vesien puhdistamiseen liittyvissä elinkeinoissa on kasvun mahdollisuuksia.
Niinistö viittaa tällä muun muassa kasvavaan luonto- ja erämatkailuun sekä Pietarin jätevedenpuhdistamon rakentamisen seurauksena leviävään kuvaan Suomesta vesiosaamisen mallimaana.
JUHANI REKU
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
