Kymmenen sudenkaatolupaa lisää
Vuoden 2015 sudenhoitosuunnitelma perustui ekologisiin lähtökohtiin, mutta ensi vuoden suunnitelmassa painotetaan taloudellisia ja sosiaalisia näkökulmia. Jorma Luhta Kuva: Viestilehtien arkistoMaa- ja metsätalousministeriö esittää vuoden 2016 metsästyskiintiöksi enintään 39 sutta. Se on kymmenen enemmän kuin viime vuonna.
”Metsästyskiintiö ei ole kuitenkaan määrä, joka tulisi saavuttaa”, ministeriön ylitarkastaja Jussi Laanikari huomauttaa.
Metsästysaika on 15.1.–15.2.
”Pyrimme samaan kuin Ruotsissa, eli metsästys alkaisi vasta, kun susien lisääntymisaika on päättynyt. Lisääntymisajankohtaa ei voi kuitenkaan tarkalleen tietää”, Laanikari sanoo.
Esityksen mukaan susia saisi metsästää vakiintuneiksi todetuista laumoista, mutta lupa voidaan kohdentaa myös vakiintuneeseen pariin, joka on aiheuttanut merkittäviä vahinkoja.
Kiintiö koskee vain kannanhoidollista metsästystä ja poronhoitoalueen ulkopuolista Suomea, koska viimeisen viiden vuoden aikana sudet ovat aiheuttaneet poronhoitoalueella kuuden miljoonan euron vahingot.
Asetusluonnos lähti eilen laajalle lausuntokierrokselle.
Tiheimmin susia esiintyy Kainuun ja Pohjois-Karjalan alueella. Luonnonvarakeskuksen (LUKE) tämänhetkisen arvion mukaan koko maassa on 24–43 laumaa, mikä viittaa siihen, että määrä on pysynyt ennallaan. Viime vuoden marraskuussa arvio oli 29–41, ja tammikuussa määrä tarkentui 35 laumaan.
Susikannan koon kartoittaminen on sulan maan aikana hankalaa, ja tämänhetkinen arvio perustuu pitkälti näköhavaintoihin.
”Jälkiä ei juuri näy, ennen kuin saadaan lunta maahan. Määrä tarkentuu tammikuussa”, Luonnonvarakeskuksen viranomais- ja asiantuntijapalveluiden johtaja Vesa Ruusila sanoo.
Syksyn aikana susireviirien ja laumojen kokoa on kartoitettu myös dna-näytteillä, mutta lumettomuus vaikeuttaa ulosteiden löytämistä.
Ruusilan mukaan susien pannoitustakin pyritään jatkamaan, mutta budjettileikkausten vuoksi se vaikeutuu.
Kaatoluvat ovat osa kannanhoidollisen metsästyksen kaksivuotista kokeilua. Sen tavoitteena on selvittää susien kannanhoidollisen metsästyksen vaikutusta lauman elinvoimaisuuden säilymiseen ja susien käyttäytymiseen sekä ehkäistä salametsästystä.
Helsingin yliopiston selvityksen mukaan vuosittain tapetaan laittomasti noin 30 sutta.
”Uskomme vahvasti, että lupien lisääminen toimii”, riistapäällikkö Mikael Luoma Suomen riistakeskuksesta toteaa.
Luoma painottaa, että kannanhoito tarkoittaa metsästyksen lisäksi myös vahinkojen ennaltaehkäisyä esimerkiksi suurpetoaidoilla.
”Tarkoituksena on kokeilla erityisesti pihasusien karkotusta.”
Ensi vuonna aloitetaan myös muita susikannan hoitosuunnitelman mukaisia hankkeita. Vuoden alussa toimintansa aloittavat susireviirikohtaiset yhteistyöryhmät, joihin kuuluu paikallisia karjankasvattajia sekä edustajia riistanhoitoyhdistyksistä, metsästysseuroista, luonnonsuojelujärjestöistä ja eri hallinnonaloilta.
Työryhmiä on päätetty perustaa, koska kolme neljästä suomalaisesta toivoo, että susialueilla asuvilla olisi enemmän vaikutusvaltaa kuin alueiden ulkopuolisella väestöllä.
”Paikalliset ovat parhaita määrittelemään, mitä alue kaipaa, jotta yhteiselo susien kanssa onnistuu”, Luoma perustelee.
Piia Matikainen
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
