Tavallisten miesten sankaritekoja
Juuri tavallisten ihmisten tarina kiehtoi kirjailija Antti Tuuria, jonka kirjan Mannerheim-ristin ritareista Paasilinna-kustantamo on nyt päivittänyt.
”Tavallisen suomalaisen miehen kohtalo oli, että hänet tempaistaan maailmanhistorian suurimpaan näytelmään, hän tekee roolinsa ja palaa tavalliseen elämäänsä”, Tuuri sanoi tiistaina Helsingissä kirjansa julkistamistilaisuudessa.
Näytelmän sankareille myönnettiin kunniamerkkejä, ja siinäkin oli Tuurin mielestä jotakin perisuomalaista.
”He olivat rivimiehiä. Samoin kuin suomalaiseen mentaliteettiin ei sovi nostaa korkeaa palkkaa ja optioita, myös kunniamerkkejä jaettiin tasavertaisesti kaikille.”
Mannerheim-ristiä ei jaettu sotilasarvon mukaan, se ei kuulu virallisten kunniamerkkien kärkeen ja juuri siksi siitä tuli kansan arvostama, Tuuri arvioi. Myöskään ansiomerkin saaneet eivät tehneet siitä sen suurempaa numeroa sodan jälkeenkään.
Kunniamerkin perustamisesta päätti Talvisodan aikana ylipäällikkö Mannerheim. Perusteena oli urheus, taistelutulokset ja ansiokas sotatoimien johtaminen. Kaikkiaan 191 suomalaista sotilasta sai korkeimman sotilaskunniamerkin vuosina 1941–1945.
Mannerheim-ristin ritarit -kirjassa on kerrottu lyhyesti heidän jokaisen elämästään ja ansioteoistaan. Sotakertomukset ovat hurjia ja mukana vilisee maaseudun miehiä.
Kaukopartiomiehet tekivät yksinäisiä ja pitkiä retkiä usein kävellen vihollisen rintamalinjojen taakse. Lieksalainen Jorma Hämäläinenkin kiersi kaksi kuukautta Neuvostoliitossa, räjäytti sotatarvikejunan ja palasi sodan päätyttyä maanviljelijäksi.
Viitasaarelainen Emil Pasanen tuhosi kymmeniä vihollisia ja piti yksinään tärkeää kukkulaa hallussaan ja torjui 200 vihollista konepistoolillaan. Sodan jälkeen hän toimi maanviljelijänä ja metsätyömiehenä.
Myös leppävirtalainen Aarre Voutilainen palasi maatilalleen käytyään valtaamassa Petroskoin ja raivattua tietä vihollisen selustaan.
Rohkeutta ei puuttunut myöskään lammilaiselta piirimetsänhoitajalta Timo Koivulta, jonka kuvataan kylmäverisesti tunkeutuneen, tiedustelleen ja torjuneen ylivoimaista vihollista.
Iisalmelainen metsätyömies Oiva Rönkä tuhosi yksin ja oma-aloitteisesti kymmeniä vihollisia ja näiden kuormia.
Tunnetuin metsänhoitajaritari oli vuonna 2008 kuollut Pentti Iisalo.
Neljä hyökkäysvaunua yksin vihollisen omalla panssaritorjuntatykillä tuhonnut kanneljärveläinen maanviljelijä Vilho Rättö sai merkin tuoreeltaan. Hän oli vasta neljäs uuden kunniamerkin saanut ja ensimmäinen miehistöstä palkittu.
Rättö kuuli Mannerheim-rististään radiosta.
”Mikä se sellainen risti on?”, hän kysyi.
Ansiomerkin lisäksi miehet saivat 50 000 markkaa. Se vastasi luutnantin vuosipalkkaa ja sillä sai vuonna 1943 talon tai pienen maatilan.
EIJA MANSIKKAMÄKI
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
