Kuntalaki ja sote-uudistus kulkevat eri jalkaa
Uuden kuntalain mukaan kuntayhtymän jäsenkunnat kantaisivat jatkossakin viime käden vastuun kuntayhtymän rahoituksesta. Kuntaliiton mukaan periaatetta pitää pohtia kriittisesti sote-uudistuksen yhteydessä.Sote-uudistus ja kuntalain uudistus kulkevat eri jalkaa.
Kuntaliiton lakiasiain johtaja Arto Sulosen mukaan kuntien sote-yhteistyössä on paljon pohdittavaa. Hän puhui tiistaina lakiuudistuksesta Kuntaliiton seminaarissa Helsingissä.
Sote-linjaukset tehtiin maaliskuussa. Uusi kuntalaki on nyt lausuntokierroksella.
Sulosen mukaan jäsenkuntien vastuu sote-kuntayhtymien velvoitteista ja taloudesta täytyy perata, samoin se, miten peruskunnat pystyvät ohjaamaan kuntayhtymää.
Hän kysyy, voiko kuntien piikkiä sote-alueille pitää auki. ”Vai pitäisikö tunnustaa, että ei mennä peruskuntien kukkarolle?”
4–6 vuotta alijäämän kattamiseen
Kuntataloudelle isoin muutos uudessa kuntalaissa olisi velvollisuus kattaa taseeseen kertynyt alijäämä lain määrittelemässä ajassa.
Uudessa laissa kunnan pitäisi kattaa alijäämä neljässä vuodessa tilinpäätöksen vahvistamisen jälkeen.
Nykyisillä alijäämän kattamisvelvollisuussäännöksillä ei ole saatu aikaan talouden tasapainoa.
Sulosen mukaan Suomessa on kymmeniä kuntia, joissa alijäämät ovat kasaantuneet pahoiksi. ”Alijäämäiset kunnat olleet pääasiassa pieniä kuntia, jotka menettävät aktiiviväestöä.”
Uuden lain mukaan kunta voi joutua kriisikuntamenettelyyn, jos alijäämää ei saada katettua.
”Valmistelussa oli kova vääntö alijäämän kattamisajasta.”
Ruotsissa se on kolme vuotta, Suomessa ehdotuksen mukaan neljä ja alijäämäisimmissä kunnissa kuusi vuotta.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
