Nalle Wahlroos: Ei työtä ilman teollisuutta eikä teollisuutta ilman joustavampia työehtoja

"Siellä on kaksi fasaania ja kaksi naakkaa", Björn Wahlroos sanoo katsellen kartanonsa ikkunasta Sinisessä förmaakissa eli salongissa. Hän sanoo viettävänsä "liian vähän" aikaa Suomessa. Tilaa hoitaa pehtoori ja tusinan verran muuta työntekijää. ”Puuta olen joskus myynyt itsekin, mutta siitä on aikaa”. Kuva: Kari Salonen

Aurinko paistaa, linnut laulavat ja itse Björn "Nalle" Wahlroos kiertelee kartanonsa pihapiirissä häärivän työväkensä luona. Yksi joukko vaihtaa konehalliin vuotavaa tiilikattoa peltiseen, ja tilan pitkäaikainen pehtoori Kari Ehrnroothkin saa ohimennen ohjeensa.

"Kierrän vähän ohjeistamassa, kun en ole ollut täällä kahteen kuukauteen", Wahlroos sanoo MT:n tullessa haastattelemaan häntä.

Salon Halikossa sijaitsevalla kartanolla on kokoa ja näköä: jos ei tietäisi, että ollaan Suomessa, punatiiliset rakennukset veisivät ajatukset Englantiin.

Tilalla elelee fasaaneja, sorsia, peltopyitä ja kauriita.

”Minä en ammu luodikolla lainkaan, vain haulikolla”, isäntä sanoo. Hän metsästelee muuallakin maailmassa, viimeksi juuri peltopyitä Espanjassa, mutta nyt jahdissa on usean kuukauden tauko.

Wahlroos osti Joensuun eli Åminnen kartanon vuonna 2001 von Knorringien suvulta. Kun sisälle päästään, nähdään lisää historiaa: seinillä on entisten omistajasukujen johtohenkilöitä, Horneja ja Armfeltejä, ja sisustus ja esineistö 1800-luvun alun mukainen.

Kartano on nykyisin Wahlroosin pojan, mutta kumpikaan ei asu täällä. Juhliin ja oleskeluun kartano on oiva. Huhtikuisen haastattelupäivänkin illalle ruokasalissa on kattaus 25 hengelle, "kyseessä on suomenkielinen illallinen".

Wahlroos vetää rajat puheille ja kuvauspaikoille, mutta on mutkaton haastateltava. Toimittajakin kuulee heti aluksi muistuttavansa Niskavuoren Hetaa.

Wahlroos jakaa mielipiteet, mutta häntä kuunnellaan. Hänellä on rahaa ja vaikutusvaltaa vielä senkin jälkeen, kun hän luopui Nordean hallituksen puheenjohtajuudesta maaliskuussa. Hän heiluttaa edelleen nuijaa Sammon ja UPM:n hallituksissa, on satojen miljoonien omaisuudellaan Suomen rikkaimpia – ja maksanut myös kymmeniä miljoonia euroja veroja.

Eduskuntavaalien tulos ei ollut selvillä, kun haastattelu tehtiin. Eikä sillä niin väliäkään.

"Minua voi syyttää kyynisyydestä, mutta empiirinen havaintoni on, että hallituspohjan ja noudatetun politiikan välinne korrelaatio on kutakuinkin nolla. Hallitusohjelmilla ei yleensä ole paljoakaan tekemistä vaaliohjelmien kanssa. Tämä on yksi syy siihen, ettei suomalainen politiikka oikein toimi."

Ruotsissa äänestäjän kuluttajansuoja on parempi, koska blokit käyvät vaaleihin selvillä ohjelmillaan.

"Luin juuri Juhana Vartiaisen erinomaisen uuden kirjan. Kuvaavaa on, että hänet luetaan Suomessa kokoomuksen markkinaliberaaliin siipeen, mutta Ruotsissa häntä pidettäisiin edelleen demarina ja Yhdysvalloissa vasemmistolaisena", Wahlroos vertaa.

"Suomalaiset eivät oikein ymmärrä, miten vasemmistolainen maa tämä on. Muodollisesti oikeistolaisin, mutta asiallisesti Euroopan vasemmistolaisin. Aivan häkellyttävää!"

"Äänestäjät näyttävät tajuavan tämän paremmin kuin poliitikot. He haluaisivat äänestää järkevämmän politiikan eli alempien verojen, korkeamman talouskasvun ja työllisyyden ja ehkä vastikkeellisemman sosiaaliturvan puolesta. Mutta poliitikot eivät toimi niin."

Wahlroos arvelee, että kun sosialidemokraattinen Eurooppa on melko valmiiksi rakennettu, moni äänestää populisteja.

"Olen sanonut loputtomasti ruotsalaisissa illallispöydissä, että ainoa tapa hillitä ruotsidemokraatteja on ottaa heidät hallitukseen. No me otettiin perussuomalaiset. Joo, me hillittiin ne, kunnes he itse tajusivat tämän jutun ja jakautuivat kahtia."

Mitä hallitusohjelmaan sitten pitäisi kirjata? Taloushan on taas menossa synkempään suuntaan.

"Ensin johdanto, että jos tämän maan työllisyysaste halutaan saada nousuun ja taloudellinen kasvu pidemmällä ajalla tukevalle pohjalle, tarvitaan investointeja. Eli investointeja, investointeja ja investointeja ja viereen voisi panna Kekkosen kuvan."

Wahlroos syntyi vuonna 1952, jolloin ilmestyi myös kaksi kirjaa: Muumi-kirja Kuinkas sitten kävikään ja Kekkosen Onko Suomella malttia vaurastua. Jälkimmäinen painotti investointien tärkeyttä.

"Niitä tarvitaan, jos maalle halutaan tulevaisuutta. Mutta nyt vain vuonna 2016 laiteinvestointien määrä ylitti poistot. Jos investoinnit ovat alle poistojen, maa deindustrialisoituu ja kehä kolmosen ulkopuolella olevat duunipaikat häviävät."

Tuotanto siis taantuu. Vuonna 2016 nenä saatiin pinnalle Äänekosken biotuotetehtaan ja Olkiluodon ydinvoimalan ansiosta.

Ainoa tapa saada investointeja on tehdä niistä edullisia.

"Turvallisuus ja puhtaus ei näissä hommissa ihan riitä. Työpaikat pitää välttämättä saada kannattaviksi. Valtion temppu siihen on verotus."

Wahlroos on kertonut itse muuttaneensa Ruotsiin, jotta Englannissa asuvien lasten perintöverotus olisi kevyempää.

Suomessa Wahlroos laskisi yhteisöveron nollaan tai keventäisi pääomaverotusta, tekisi työnteon houkuttelevaksi huojentamalla kaikkien tuloluokkien veroprogressiota ja nostamalla pienituloisten työtulovähennystä sekä laittaisi tuloille 50 prosentin verokaton. Hän hämmästelee, että ennen vaaleja 50 prosentin verokatto oli perussuomalaisten ohjelmassa.

"Persujen, joita eivät äänestä Kaivopuiston kotirouvat! Mutta jopa persut näyttävät ymmärtävän, että korkea verotus merkitsee työpaikkojen menetystä. Ei mikään maa ole vaurastunut ilman, että yksittäiset ihmiset ovat vaurastuneet."

Seuraavaksi hallitusohjelmaan kirjattaisiin valtion pörssiomistusten myynti.

"Niitä voidaan käyttää uudistusohjelman rahoitukseen, eli kattaa valtion budjettia ennen kuin veronalennukset alkavat tuottaa kasvua ja rahoittaa itse itseään."

Osakkeiden myyminen on parempi vaihtoehto kuin valtionvelan lisääminen, eikä mikään osake ole niin tärkeä, ettei sitä voisi myydä.

"Eihän valtiot muuallakaan omista pörssiosakkeita. Miksi Suomessa pitäisi?"

Verojärjestelmän tulisi myös olla sellainen, että koulutetuilla ihmisillä olisi varaa palkata kotiapua pesemään pyykkejä ja imuroimaan.

"Nyt se on tehty valtaosalle mahdottomaksi, vaikka se toisi työtä ja hyvinvointia. Ainoa probleema on, että kotitaloustyö ei ole verotuksessa vähennyskelpoista."

Siinä siis seuraava kohta Wahlroosin hallitusohjelmaan.

Hallitusohjelmaan tulisi kirjata myös työehtosopimusten yleissitovuuden päättäminen. "Se tulee joka tapauksessa kaatumaan, joko taloudellisten realiteettien, perustuslain tai EU:n johdosta", Wahlroos uskoo.

"Suomalainen käsitys palkanmuodostuksesta on ihan aikansa elänyt. Tarvitsemme enemmän paikallisuutta. Kenen kuuluu saada olla siinä pöydässä, jossa päätetään, meneekö paperikone kiinni vai ei? Jonkun liittosihteerin Helsingistä vai paikallisen ammattiosaston?" Wahlroos lataa.

"Yleissitovuus on lähes varmasti perustuslain vastainen, koska se loukkaa sopimusvapautta. Mutta koska meillä ei ole lakien jälkikäteisvalvontaa, tätä ei voi testata."

Wahlroos haluaisikin Suomeen perustuslakituomioistuimen tulkitsemaan jo voimassa olevien lakien laillisuutta. Lakien valmistelua valvoo eduskunnan perustuslakivaliokunta, jonka valtiosääntöoppineet ovat hänestä kuitenkin kallellaan vasemmalle. Siksi sote-uudistuskin kaatui.

"Meidän perustuslain tulkintamme on kaapattu. Laissa on varsin harvasanaisesti kuvattu, mitä sosiaaliset ja sivistysoikeudet tarkoittavat. Mutta valiokunta ja sen käyttämät asiantuntijat ovat luoneet tulkintakehikon, jota pidetään annettuna ja jota Suomen kansa ei aika varmasti halua. Pidämme itsestään selvänä, että kourallisella professoreita on oikeus sanoa, mitä meidän perustuslakimme tarkoittaa."

Wahlroos muistuttaa Raimo Sailaksen varoittaneen lupaamasta oikeuksia, jollei niihin osoiteta samalla rahaa.

"Hän varoitti erittäin selkeästi menemästä tälle tielle. Sille sitten mentiin, ja tässä ollaan."

Vero- ja työmarkkinauudistusten ongelma ylipäätään on, että ne vaativat aikaa eikä tuloksia näy vielä vaalikauden puolivälissä.

"Ne toimivat 5–10 vuoden tähtäimellä, mutta nälvimissirkus lähtee käyntiin jo parin vuoden kuluttua."

Suomen eläkejärjestelmä ei sen sijaan ole "dramaattisen huono", mutta Wahlroos ennakoi "poliittista probleemaa".

"20 vuoden kuluttua ihmiset tulevat pettymään eläkkeisiinsä. He huomaavat, että oho, elinikäodotteen kautta eläke onkin enää alle puolet palkasta."

Monia ärsyttävät rahamiehen puheet esimerkiksi maataloustuista, onhan hän itsekin saanut niitä satoja tuhansia euroja.

Wahlroosin mielestä kannattamattoman maatalouden tukeminen on epäoikeudenmukaista ja ruuan Kiinan-vienti nippelihommaa.

"Maatalouteen on panostettu liikaa suhteessa surkeaan kannattavuuteen. En halua loukata lukijoita, mutta tämä on kyllä haastava juttu. Istumme täällä viljeltyjen peltojen ympäröimänä ja kun meillä on hyvä vuosi, saamme neljän tonnin sadon. Brasiliassa saadaan hoitamattomasta pellosta 12 ja hoidetusta 20 tonnia". Satojakin tulee kolme.

"Jos suomalaiset kuluttajat haluavat, niin kuin toivon, syödä suomalaisia maataloustuotteita, hyvä niin. Mutta ei Suomella tule olemaan merkittävää roolia maailman ruuantuotannon kehityksessä."

Pankkien pahin luottotappioiden uhkakuva ei Wahlroosin mukaan väijy maataloudessa, vaan idän ja pohjoisen kiinteistöissä. "Syntyy tragedioita", jos teollisuuden toimintaedellytykset ja metsäteollisuuden kannattavuus heikkenevät.

"Vakuusmassana on miljardeja kiinni kiinteistöissä, jotka muuttuvat lähivuosina lähes myyntikelvottomiksi. Tämä on valtava ongelma, etenkin reuna-alueiden pankeille. Ainoa tapa auttaa on puolustaa työpaikkojen kannattavuutta ja synnyttää uusia teollisia työpaikkoja."

Vaalirahaa Wahlroos antoi näissä vaaleissa noin kymmenelle ehdokkaalle, yhteensä noin 20 000 euroa. Eniten meni kokoomuslaisille, mutta myös yhdelle vihreiden ja RKP:n ehdokkaalle. Kaksi sai 6 000 euroa ja loput alle 1 500 euroa.

Hän rahoittaa myös maatalous- ja valtiontukia arvostelevan ajatuspaja Liberan toimintaa 100 000 eurolla vuodessa, ja istuu itse sen hallituksessa varapuheenjohtajana.

Björn Wahlroosin näkemyksiä metsätalouteen - ja verotukseen on tuoreessa MT Metsä -liitteessä (15.4.).

FAKTAT

Björn Arne Christer Wahlroos

Syntynyt 10.10.1952 Helsingissä

Kauppatieteiden tohtori

Sampo-konsernin ja UPM:n hallitusten puheenjohtaja, Sammon merkittävä osakkeenomistaja

Ura: 27-vuotiaana kansantaloustieteen professori, sen jälkeen SYP:n varatoimitusjohtaja, Mandatumin toimitusjohtaja, Sammon toimitusjohtaja.

Kodit Helsingissä, Tukholmassa, Lontoossa ja Ranskan Nizzassa.

Naimisissa Saara Wahlroosin kanssa, lapset Nina ja Thomas, kuusi lastenlasta. Lapset asuvat Englannissa.

Wahlroos on siirtänyt omaisuuttaan lapsilleen, muun muassa Joensuun kartanon pojalleen.

Lue lisää:

Nämä asiat Björn Wahlroos kirjaisi uuteen hallitusohjelmaan