Tiesitkö, että Itämeressä elää pieniä valaita? Pyöriäishavainnoista ilmoittaminen onnistuu netissä

Kalanpyydyksiin takertuminen on eräs suurimmista vaaratekijöistä pyöriäisille. Kuva: Paivi Karjalainen

Pyöriäisiä havaitaan Itämerellä säännöllisesti. Viime vuonna niitä havaittiin neljä.

Pyöriäiset ovat äärimmäisen uhanalaisia. Itämeren populaation kooksi arvioidaan noin 500 yksilöä. Sata vuotta sitten niitä oli vielä useita tuhansia.

Merkittävimmät syyt kannan pienentymiselle ovat ympäristömyrkyt ja kalastuksen sivusaaliiksi jääminen. Myös elinympäristöjen heikentyminen ja ihmisten aiheuttama häiriö esimerkiksi meriliikenteen ja vedenalaisen melun muodossa on vaaraksi pyöriäisille.

Nykyäänkin kalanpyydyksiin tarkentuminen on suurin uhka pyöriäiskannalle. Verkkokalastusta tulisikin välttää alueilla, joilla pyöriäisiä tavaraan.

Ympäristöministeriö yhteistyökumppaneineen on kerännyt pyöriäishavaintoja kansalaisilta jo 20 vuotta. Havaintojen avulla on saatu arvokasta tietoa lajista ja sen tilasta.

”Havainnot ovat erittäin tärkeitä pyöriäisen suojelun kannalta. Mitä todenmukaisempi käsitys meillä on pyöriäisen esiintymisestä Suomen merialueilla ja mitä paremmin pyöriäinen tunnistetaan, sitä paremmin suojelutoimia voidaan kohdistaa”, toteaa neuvotteleva virkamies Penina Blankett ympäristöministeriöstä.

Havainnosta ilmoittaminen onnistuu helpoiten ympäristö.fi sivuston lomakkeella.

Kooltaan pyöriäinen on noin 145–160 senttiä pitkä ja painaa 50–60 kiloa. Se on maailman pienimpiä valaslajeja.Muodoltaan pyöriäinen on lyhyt ja pyöreähkö eikä sillä ole monille delfiinilajeille tyypillistä kuonoa,Parhaiten pyöriäisen tunnistaa matalasta ja kolmiomaisesta selkäevästä. Selkäevä näkyy, kun pyöriäinen, nimensä mukaisesti, pyörähtää veden pinnalla.Yleensä yksilöt liikkuvat yksin tai muutaman pyöriäisen laumoissa. Ne eivät myöskään hakeudu alusten lähelle, kuten delfiineillä on tapana."Oivallisessa tilanteessa pyöriäisen erottaa hylkeestä käyttäytymisen ja yksityiskohtien perusteella. Pyöriäinen on pääosan ajasta sukelluksissa ja rullaava, matala pintakäynti on useimmiten kestoltaan vain pari sekuntia. Pintakäynnin aikana keskellä selkää on näkyvissä pienehkö selkäevä. Hylkeet ovat usein näkyvillä pinnassa samalla alueella pidempään. Myös hylkeet tekevät rullaavia pintakäyntejä, ja niiden räpylät voi sekoittaa eviin, jos ei ole tarkkana”, erityisasiantuntija Olli Loisa Turun ammattikorkeakoulusta opastaa.