Inflaation pelosta deflaation uhkaan

EU:n komission tiistaina julkaiseman ennusteen mukaan euroalueen talous nousee taantumasta tuskastuttavan hitaasti. Komissio arvioi, että alueen talous supistuu tänä vuonna 0,4 prosenttia, mutta kasvaa ensi vuonna 1,1 ja seuraavana vuonna 1,7 prosenttia.

Suomen kannalta tilanne on keskimääräistäkin huonompi. Meillä talouden ennakoidaan supistuvan tänä vuonna 0,6 prosenttia. Huolestuttavaa on, ettei Suomi pääse euroalueen kasvuun mukaan, koska ensi vuoden kasvuksi arvioidaan 0,6 ja seuraavalle vuodelle 1,6 prosenttia.

Komission mukaan Suomi menettää edelleen osuuttaan maailmanmarkkinoilla ja vaimea kotimainen kysyntä leikkaa pois viennin mahdollisen kasvun vaikutukset.

Vaikka talouden kasvuvauhti on Suomessa euroalueen hitaimpien joukossa, pysyy työttömyys selvästi keskiarvoa matalampana. Se selittyy osaksi sillä, että suuret ikäluokat ovat siirtymässä eläkkeelle.

Komission arviot ovat samansuuntaisia kuin Elinkeinoelämän keskusliitolla. EK:n tuoreen suhdannebarometrin mukaan suomalaisyritykset eivät näe suhdannetilanteen kirkastuvan lähitulevaisuudessa.

Euroopan keskuspankki (EKP) on asettanut itselleen tärkeimmäksi tehtäväksi hintavakaudesta huolehtimisen. Käytännössä se tarkoittaa inflaation pitämistä kahden prosentin tuntumassa. Keinoina inflaation kurissa pitämisessä EKP:llä ovat ohjauskorot sekä rahan määrän sääteleminen.

EKP on joutunut erikoiseen tilanteeseen. Eurostatin mukaan inflaatio oli lokakuussa vain 0,7 prosenttia. Näin siitä huolimatta, että EKP:n ohjauskorko on ollut viime toukokuusta lähtien 0,5 prosenttia. Lisäksi keskuspankki on lisännyt rahan määrää markkinoilla eli käyttänyt setelirahoitusta. Tämän niin sanotun lotrauksen ennakoidaan jatkuvan.

Edellä mainittujen toimenpiteiden pitäisi vähänkään normaaleissa tilanteissa lisätä inflaatiota, mutta nyt puhutaan deflaation uhasta.

Deflaatiotilanteessa rahan arvo kasvaa ja hinnat halpenevat. Tilanne johtaa siihen, että ihmiset odottavat hintojen laskevan edelleen ja lykkäävät hankintoja. Tämän seurauksena kysyntä ja sitä kautta taloudellinen toimeliaisuus vähenevät sekä velkojen reaaliarvo kasvaa.

EKP:n operaatioilla ei ole onnistuttu myöskään heikentämään euron arvoa valuuttamarkkinoilla, koska muutkin keskuspankit maailmalla ovat turvautuneet setelirahoitukseen. Erityisesti Suomelle, joka on viennistä riippuvainen maa, euron heikkeneminen olisi myönteinen asia.

EKP:llä on jäljellä enää vähän mahdollisuuksia talouskasvun vauhdittamiseksi, varsinkin kun EKP laski eilen ohjauskorkonsa ennätyksellisen alas 0,25 prosenttiin. Setelirahoitus jatkuu, mutta on epävarmaa, riittääkö se sysäämään talouskasvua vauhtiin.

Vaikka Suomella ei ole omaa rahapolitiikkaa, pystyy hallitus myös omilla päätöksillään lisäämään kilpailukykyä ja taloudellista toimeliaisuutta. Viimeaikaiset toimet ovat ennemminkin hidastaneet kasvua.

Budjettileikkaukset ja verojen korotukset vähentävät tehokkaasti yksityistä kulutusta. Pankeille määrätty pankkivero heikentää osaltaan niiden mahdollisuuksia rahoittaa yritysten investointeja.

Ohjauskoron alentaminen osoittaa, että euroalueen tilanne on EKP:n mielestä todella huono.

Korkoelvytyksen tie on nyt kuljettu lähes loppuun. EKP:n pääjohtaja Mario Draghi ilmoitti heinäkuussa 2012 EKP:n ryhtyvän kaikkiin tarvittaviin toimiin euron suojelemiseksi.

Elleivät lähes nollakorko ja setelerahoitus pure, näitä kaikkia toimia tarvitaan pian. Mitä ne mahdollisesti ovat?

Avaa artikkelin PDF