Haja-asutuksen jätevesissä riittää työtä

Saarijärven Lanneveden kylällä asuva Tuomas Häkkinen otti yhteyttä jätevesineuvoja Marianne Ojanperään, sillä rakennus-viranomaisen mukaan jätevesijärjestelmä on uusittava kiinteistön remontin yhteydessä. Tuomaksen sylissä Mikael. Sami Karppinen Kuva: Viestilehtien arkisto

Haja-asutusalueiden jätevesijärjestelmien uudistaminen etenee hitaasti, selviää Maaseudun Tulevaisuuden elykeskuksille tekemästä kyselystä.

Eri puolilla Suomea on käynnissä useita neuvontahankkeita, joiden tarkoitus on auttaa kiinteistönomistajia jätevedenkäsittelyn suunnittelussa.

Neuvontaa pidetään hyvänä, mutta se ei välttämättä johda käytännön toimiin.

”Huolimatta käynnissä olevista hyvistä neuvontahankkeista kiinteistönomistajat eivät ole lähteneet parantamaan järjestelmiään”, sanoo vesihuoltoinsinööri Minna Nummelin Varsinais-Suomen elykeskuksesta.

Myös Hämeen elykeskuksesta kerrotaan, että vain harva neuvontaa saanut on ryhtynyt pikaisesti parantamaan jätevesijärjestelmäänsä.

Rakennusmestari Risto Rojo Kainuun elykeskuksesta arvioi, että neuvonta ei tavoita kaikkia.

Kaikilla elykeskuksilla ei ole tietoja tai edes arvioita oman alueen jätevesiremonteista. Esimerkiksi Uudenmaan elykeskus ei pystynyt vastaamaan kyselyyn. Tietojen vajavaisuutta perustellaan kuntien valvontavastuulla.

”Arviointi on ongelmallista jo siksi, että tarkkaa tietoa kunnostusta vaativien kiinteistöjen määrästä ei ole koskaan ollutkaan”, sanoo projektipäällikkö Nina Pimiä Jätevesineuvonta Keski-Suomessa -hankkeesta.

Elykeskusten arviot perustuvat usein neuvontahankkeista saatuihin tietoihin. Keski-Suomessa, Hämeessä, Kainuussa ja Kaakkois-Suomessa arviot jätevesijärjestelmän uusimistarpeessa edelleen olevista kiinteistöistä vaihtelevat 60:n ja 70 prosentin välillä.

Jätevesijärjestelmän uudistaminen kiinteistöllä vaatii toimenpideluvan kunnalta. Kaikki eivät lupaa välttämättä hae, eikä kunnilla ole mahdollisuutta riittävään valvontaan.

Vaikka jätevesiasiat jäävät nyt hoitamatta, ne voivat tulla vastaan myöhemmin jonkin muun lupahakemuksen yhteydessä, suunnitteluinsinööri Johanna Kallio Suomen ympäristökeskuksesta huomauttaa.

Haja-asutuksen jätevesijärjestelmien tulisi olla ajan tasalla alkuvuoteen 2016 mennessä. Elykeskukset pitävät määräaikaa riittävänä, mutta kiinteistönomistajien aktiivisuus vaihtelee.

”On usein uskomattoman työlästä saada asukkaat todella tiedostamaan kunnollisen jätevesienkäsittelyn merkitys. Pitkät siirtymäajat tuudittavat siihen, että aikaan on ja asia unohdetaan”, sanoo insinööri Juha Skippari Kaakkois-Suomen elykeskuksesta.

Samoilla linjoilla on Minna Nummelin:

”Asukkaat ovat edelleen odottavaisella kannalla vaikka näin ei pitäisi enää olla. Osa odottelee kunnan tai osuuskunnan viemäriä, osa vaatimusten lieventymistä, osa jatkoaikaa ja osa jopa hajajätevesiä koskevan lainsäädännön kumoamista.”

Risto Rojo arvelee hitauden johtuvan siitä, että jätevesiremonttia pidetään erittäin kalliina.

”Ei kaikkien tarvitse kalliita laitepuhdistamoja laittaa, vaan pienillä uudistuksilla voi asiat saada kuntoon”, hän sanoo.

MIINA RAUTIAINEN

Avaa artikkelin PDF