Tuulivoimatuesta puolet pitäisi kohdistaa biosäätösähkölle, MTK:n Tiirola esittää

Junnikalan Oulaisten sahalta joudutaan viemään kuorijätettä pois käytön puutteessa. Kuorimolta tuleva sivutuote palaa omassa lämpölaitoksessa. Kuva: Pekka Fali

Kuva: Pekka Fali

Kuva: Pekka Fali

Lakiesitys uusiutuvan sähkön tuesta on vastatuulessa eduskunnan talousvaliokunnassa.

Lakiesityksen yhteensä kahden terawattitunnin energiahankkeiden kilpailuttamisesta arvioidaan johtavan käytännössä siihen, että tuulivoima kaappaa kaiken tuen, jonka määräksi arvioidaan 300 miljoonaa euroa vuosina 2020–2035.

Yksikään hallituspuolue ei ole varauksetta energiaministeri Kimmo Tiilikaisen (kesk.) esityksen takana.

Kilpailutuksesta on rajattu suoraan pois vesivoima. Myös puuta käyttävät sähkön ja lämmön yhteistuotantolaitokset rajataan käytännössä pois sillä, että laitosten pitäisi sitoutua käyttämään 90 prosenttia haketta 15 vuoden ajan.

Laitokset eivät pysty sitoutumaan niin korkeaan prosenttiin pitkäksi ajaksi. (MT 25.9.2017: Sähkökilpailutus on kuin tehty tuulivoimalle).

Tämän tilalle MTK:n metsävaltuuskunnan puheenjohtaja Mikko Tiirola esittää sahayrittäjien kanssa kehittämäänsä mallia, jossa tuulisähkön tuottajan pitäisi sitoutua tuottamaan oman sähkön lisäksi puolet säätösähköä.

Tiirola antaa esimerkin: ”Jos saksalainen tuulivoimayhtiö haluaa hyödyntää uusiutuvan energian kilpailutusta, täytyy sen hankkia kumppani tuottamaan säätövoimaa. Se voidaan tehdä vaikkapa lämmön ja sähkön yhteistuotantona tai liikenne­kaasun ohessa.”

Tuulisähkön ongelma on, että sitä ei voi säätää tarpeen mukaan vaan sähköä tulee kun tuulee. Rinnalle tarvitaan säätösähköä.

Säätösähkö tuotettaisiin yhteistuotantosähköllä eli esimerkiksi sahojen kuorella ja purulla tai biokaasulla. Mikäli säätösähköä ei tueta, käytännössä säätelyyn käytettäisiin tuontisähköä, joka voi olla venäläistä ydinvoimaa.

Tuulivoiman tukeminen johtaisi Saksan tilanteeseen, jossa on jouduttu lisäämään mittavasti kivi- ja ruskohiilen käyttöä riittävän säätövoiman aikaansaamiseksi.

Uusi malli parantaisi Tiirolan mukaan huoltovarmuutta ja jättäisi sähköntuotantorahat kotimaahan. Hän kertoo esityksen saaneen kannatusta keskustan kansanedustajilta.

Eduskunnan talousvaliokunnan puheenjohtaja Kaj Turunen (sin.) sanoi aiemmin Ylelle, että hallituksen lakiesitys ei etene sellaisenaan valiokunnassa.

”Siitä on rajattu pois vesivoima ja käytännössä myös sekä sähköä että lämpöä tuottavat laitokset. Siten se ei ole teknologianeutraali, kuten hallitusohjelmassa ja energiastrategiassa on sovittu.”

Kimmo Tiilikainen puolusti alkuviikolla lakiesitystä ”maailman teknologianeutraalimpana mallina, jolla saadaan uusiutuvaa energiaa kustannustehokkaasti”.

Hänen mukaansa vesivoima on rajattu esityksestä pois sen vuoksi, että se on jo kilpailukykyistä eikä tarvitse tukea. Muut energiamuodot ovat kilpailussa mukana ”rinta rinnan”.

Hallitus ei aio esitystä muuttaa, eli mahdolliset muutokset on tehtävä eduskunnassa.

Kilpailutuksessa valtio maksaa uusiutuvilla tuotetulle sähkölle tukea sähkön markkinahinnan ja kilpailussa tarjotun hinnan välisen eron eli preemion verran. Jos markkinahinta alittaa 30 euroa megawattitunnilta, tuki ei enää lisäänny.