Tradenomiliitto jyrähtää: "On kestämätöntä, jos koulutuspolitiikkaa tehdään aluepolitiikan ehdoilla"

"On tärkeää, että perusrahoituksen täysimääräinen korotus toteutuu heti ensi vuoden alussa, mutta sillä ylläpidetään nykytilaa, ei toteuteta uusia aloituspaikkoja. Pitkien leikkausjaksojen jälkeen perusrahoitus on kohdennettava koulutuksen laatuun ja opiskelijoiden tukitoimiin, eikä pidä vaatia toteuttamaan lisää koulutusta ilman riittäviä resursseja", Tradenomiliiton puheenjohtaja Veli-Matti Peltola sanoo tiedotteessa. Kuva: Tradenomiliitto TRAL ry

Tradenomiliitto TRAL ry:n mielestä koulutuspolitiikka ei voi olla aluepolitiikan jatke. Se kehottaa selvittämään, onko hallituksen suunnittelema korkeakoulujen tuhansien aloituspaikkojen lisääminen järkevää.

Aloituspaikkojen lisäämisellä pyritään sekä purkamaan hakijasumaa että paikkamaan osaajapulaa joillain toimialoilla.

Liitto huomauttaa kannanotossaan, että hallitusohjelmassa jätettiin täysin huomiotta korkeakoulujen läpäisyaste. Siihen onkin liiton mielestä syytä kiinnittää huomiota, kun päätetään aloituspaikkojen lisäämisestä.

"On tärkeää, että perusrahoituksen täysimääräinen korotus toteutuu heti ensi vuoden alussa, mutta sillä ylläpidetään nykytilaa, ei toteuteta uusia aloituspaikkoja. Pitkien leikkausjaksojen jälkeen perusrahoitus on kohdennettava koulutuksen laatuun ja opiskelijoiden tukitoimiin, eikä pidä vaatia toteuttamaan lisää koulutusta ilman riittäviä resursseja", Tradenomiliiton puheenjohtaja Veli-Matti Peltola sanoo tiedotteessa.

Tradenomiliiton mukaan Suomessa ainoastaan 43 prosenttia opiskelijoista suorittaa alemman korkeakoulututkinnon tavoiteajassa ja 73 prosenttia puolestaan suorittaa tutkinnon kolmen vuoden kuluttua tavoiteajan umpeutumisesta. Tutkintoon johtavan korkeakoulutuksen keskeytti vuonna 2017 ammattikorkeakoulussa yli 7 800 opiskelijaa ja yliopistoissa puolestaan yli 7 000 opiskelijaa.

"On selvitettävä, onko tuhansien aloituspaikkojen lisääminen tarpeellista, jos pelkästään läpäisyastetta nostamalla saisimme tuhansia uusia osaajia työmarkkinoille. Mekaaninen aloituspaikkojen lisääminen ei ratkaise osaajaongelmaamme, mikäli koulutukseen päässeet eivät ikinä valmistu tai valmistuminen viivästyy", liiton asiantuntija Henna Hirvonen sanoo tiedotteessa.

Hirvonen korostaa, että joillain aloilla osaajapula on todellinen, ja näille aloille on perusteltua lisätä aloituspaikkoja. Liitto edellyttää kuitenkin näissä tapauksissa vastuullista ja tutkimustietoon perustuvaa päätöksentekoa.

"Korkeakoulutettujen työttömyys on kääntynyt nousuun ja meillä ei ole varaa toistaa virheitä kouluttamalla ihmisiä tyhjille työmarkkinoille", Hirvonen lisää.

Aloituspaikkojen lisäämistä varten budjettiriihessä erillistä rahoitusta sai vain Savonlinna, jonne on tarkoitus lisätä 150 uutta koulutuspaikkaa ammattikorkeakoulusektorille.

"Ymmärrämme alueiden kamppailun elinvoimaisuudesta, mutta se ei voi perustua ainoastaan korkeakouluyksikön ympärille. Keinotekoinen aloituspaikkojen lisääminen ei alueita pelasta, ja on kestämätöntä, jos edelleenkin maassamme tehdään koulutuspolitiikkaa aluepolitiikan ehdoilla", puheenjohtaja Peltola jyrähtää.