Nopeasti katsoen Suomen asuntomarkkinakartassa voittajina näyttäytyvät vain Helsingin, Tampereen ja Turun seudut – tämä ei ole kuitenkaan koko totuus
Suomessa jopa miljoona asuntoa menettää arvoaan, kun suomalaiset pakkautuvat yhä tiiviimmälle alueelle. Asiantuntijat ja poliitikot ovat yhtä mieltä siitä, että yksinkertaisia vastauksia asuntomarkkinoiden eriytymiseen ei ole.
Perussuomalaisten puheenjohtajan Jussi Halla-ahon mukaan asuntojen arvon romahtaminen suurimmassa osassa Suomea johtuu voimakkaasta keskittymistrendistä. Kuva: Stiina HoviSuuressa osassa Suomea hyväkuntoisetkaan asunnot eivät mene kaupaksi kuin polkuhinnalla. Muutamassa paikassa puolestaan taivaita hipovat sekä asuntojen hinnat että rakennustyömaiden nostokurjet. Asuntomarkkinoiden eriytyminen on ollut viime viikkoina yksi valtakunnan puheenaiheista.
Asuntomarkkinoiden eriytymistä voi katsoa sekä yksityistalouden että kansantalouden näkökulmasta, huomauttaa Nordean yksityistalouden ekonomisti Olli Kärkkäinen.
”Vaikka sanotaan, että miljoona asuntoa olisi väärässä paikassa, onhan niillä edelleen käyttöarvo ihmisille, jotka niissä haluavat asua. Kuitenkin henkilön, joka haluaa rakentaa uuden asunnon muuttotappiokuntaan, kannattaa varautua, ettei siitä tule saamaan omiaan pois.”
Nopeasti katsoen Suomen asuntomarkkinakartassa voittajina näyttäytyvät vain Helsingin, Tampereen ja Turun seudut. Tämä ei kuitenkaan ole koko totuus, huomauttaa Osuuspankin asuntorahoituksen ja asumisen palveluiden johtaja Kaisu Christie.
”Kuntien sisällä voi olla hyvin erilaisia alueita kysynnän ja hintojen kehityksen kannalta. Lisäksi meidän ja muiden tilastoista näkyy, että väestörakenne on edelleen kasvanut muissakin kasvukeskuksissa ja asuntokauppa on käynyt hyvin myös Oulussa, Kuopiossa, Jyväskylässä ja Pohjanmaalla Vaasan vetämänä.”
Suomen Hypoteekkiyhdistyksen pääekonomisti Juhana Brotherus antaa lisää myönteisiä esimerkkejä: Valmetin autotehtaan imu tuo väkeä Uuteenkaupunkiin, Rauman vanhakaupunki ja Seinäjoen uudistuva keskusta vetävät, Rovaniemellä matkailu tukee väestön kehitystä.
Asuntomarkkinoista puhuttaessa on myös helppo kompastua tilastoihin. Christie huomauttaa, että mitä pienempiä kuntia katsotaan ja mitä pienempi asuntokauppojen määrä on, sitä helpommin tilanne vääristyy lukuja tuijottamalla. Esimerkiksi vuonna 2017 Luodossa myytiin 26 asuntoa ja vuonna 2018 tehtiin 14 asuntokauppaa. Voidaan siis sanoa, että kauppojen määrä väheni 46 prosenttia.
Asuntomarkkinoiden eriytymistä aiheuttaa kaupungistuminen. Christie huomauttaa, että kaupungistuminen on megatrendi, jossa muutos on näkyvää ja Suomessa ollut tähän asti lineaarista.
Tilastokeskuksen mukaan vuonna 2000 noin 65 prosenttia suomalaisista asui kaupunkialueilla. Nyt luku on jo 70 prosenttia.
Perussuomalaisten puheenjohtaja, kansanedustaja Jussi Halla-aho huomauttaa, että asuntojen arvon romahtaminen suurimmassa osassa Suomea johtuu voimakkaasta keskittymistrendistä.
”Osittain kyseessä on maailmanlaajuinen ilmiö, mutta työpaikkojen katoaminen sekä palvelujen ja infrastruktuurin rapistuminen ruuhka-Suomen ulkopuolella tietysti ruokkivat sitä. Suuri ongelma on tietysti se, että siinä, missä asuntojen hinnat putoavat maaseudulla, ne karkaavat käsistä siellä, minne ihmiset keskittyvät.”
Asuntojen arvon laskemiseen otti viime viikolla kantaa myös presidentti Sauli Niinistö Iltalehden haastattelussa.
”Minulla oli – ja on – mielessä 90-luvun kovat kokemukset, jolloin pakkohuutokauppojen myötä ihmiset menettivät asuntonsa ja jäivät yhä velkaa pankilleen. Nytkin pahimmassa tapauksessa, ellei ostajaa löydy, jäljelle jää tyhjä asunto ja asunnoton velallinen. Tällainen pattitilanne on onneton”, Niinistö kommentoi.
Kokoomuksen puheenjohtajan, kansanedustaja Petteri Orpon mukaan kannattaa muistaa, että syrjäseuduilla sijaitsee paljon suomalaisten metsävarallisuutta.
”Sitä hoidetaan vastuullisesti ja pitkäjänteisesti. Se ei missään nimessä ole ongelma, vaan ennemminkin vahvuus. Suomalaista vastuullista metsänomistajuutta on puolustettava myös tulevaisuudessa”, hän sanoo.
Siihen, miten yhteiskunta voisi tulla vastaan asuntomarkkinoiden eriytymisessä, liittyy Nordean Kärkkäisen mukaan kaksi kysymystä: mitä voi ja mitä kannattaa tehdä.
”Jos valtiovalta pyrkisi hidastamaan kaupungistumista, eriytymistä voitaisiin saada hidastettua. Kuitenkin megatrendiä vastaan taistelu johtaisi keskimäärin hitaampaan talouskasvuun ja matalampaan hyvinvointiin.”
Elinkeinoministeri, keskustan puheenjohtaja Katri Kulmuni lisää, että keskustelussa asuntomarkkinoiden kehityksestä tulee olla varsin varovainen, jotta puheilla ei luoda itseään toteuttavaa ennustetta.
Suomen kansallisvarallisuudesta noin 80 prosenttia on kiinni rakennetussa ympäristössä. Kotitalouksien varallisuuseristä asunto on suurin. Tähän on Hypoteekkiyhdistyksen Brotheruksen mukaan syynsä, sillä Suomella ei ole öljyn kaltaisia luonnonvaroja.
Vasemmistoliiton ensimmäinen varapuheenjohtaja, kansanedustaja Hanna Sarkkinen nostaa esille sen, että avoimia työpaikkoja on kyllä myös pienissä kaupungeissa ja kunnissa. Kuitenkin monilla alueilla on kysyntään nähden liikaa asuntoja.
”Se aiheuttaa hintojen laskua ja vaikeuttaa myyntiä. Vuokrataloyhtiöille tulee myöntää purkuavustuksia ylimääräisten ja heikkokuntoisten asuntojen purkamiseen, ja myös yksityisomisteisten asuntojen purkuavustusten tarvetta olisi harkittava”, Sarkkinen sanoo.
Hän lisää, että useassa paikassa asuminen yleistyy.
”Kuitenkin kuntalaisuus ja siihen sidotut oikeudet ja velvollisuudet perustuvat yksipaikkaisuuteen. Tuleekin miettiä sitä, miten monipaikkaista asumista voitaisiin mahdollistaa entistä joustavammin.”
Katri Kulmunin mukaan kiinteistöverotuksen puolella on valmisteilla uudistus, jonka tavoitteena on, että kiinteistön arvo verotuksessa vastaa entistä paremmin käypää arvoa.
”Asuntojen hintojen eriytymiskehitykseen liittyen pitäisi hallituksessa keskustella, perustaanko toimivaltaisten ministeriöiden ja keskeisten toimijoiden työryhmä pohtimaan asiaa ja sen vaikutuksia. Tällöin muun muassa finanssiala pitäisi ottaa mukaan.”
Halla-aho huomauttaa, että ratkaisujen löytämiseksi on analysoitava ongelma.
”Asumiskustannukset kohoavat maaseudullakin muun muassa suuruudenhullun ilmastopolitiikan tuloksena. Niihin voidaan vaikuttaa verotuksellisin ja lainsäädännöllisin keinoin.”
Halla-ahon mukaan teollisuuden toimintaedellytyksiä ja työllistämiskykyä voidaan parantaa poliittisilla valinnoilla.
”Sama pätee koulutus-, terveys-, poliisi- ja kulttuuripalveluihin sekä liikenneyhteyksiin, jotka kaikki edistävät alueen elinkelpoisuutta ja siten myös pitävät yllä asuntojen arvoa.”
Monelle palkansaajalle tärkeää on se, mitä palkasta jää käteen asumiseen liittyvien kulujen jälkeen, huomauttaa Osuuspankin Christie.
”Palkat ovat suhteellisen samanlaisia ympäri maata, joten muuhun elämiseen voi jäädä enemmän, jos ei asu Helsingissä, Turussa tai Tampereella. Jos pelkät asuntojen kustannukset ohjaisivat muuttoliikettä, voisi sanoa, että Suomihan on täynnä edullisia asuntoja.”
Jotta eriytyvillä asuntomarkkinoilla voi tapahtua muutosta, väestökehitys on Brotheruksen mukaan keskeinen.
”Suurempi syntyvyys ja työperäinen maahanmuutto auttaisivat asiaa. Myös määrätietoinen työ omien vahvuuksien eteen, kuten Puumalassa kesän vapaa-ajanasumiseen liittyen, tukee paikkakunnan menestysmahdollisuuksia. Kotimaiseen ja ulkomaiseen matkailuun liittyy paljon potentiaalia Lapissa ja Järvi-Suomessa”, Brotherus huomauttaa.
Orpon mukaan parasta aluepolitiikkaa on sellainen talous- ja työllisyyspolitiikka, joka luo kasvua koko Suomeen.
”Edellisen hallituksen aikana syntyi yhteensä 140 000 uutta työpaikkaa, joista valtaosa maakuntiin. Jos maakunnissa on elinvoimaisia yrityksiä ja työpaikkoja, myös asuntomarkkinat toimivat huomattavasti paremmin.”
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
